Väitös 17.1.: Paremmat ensiaskeleet tukevat ohjelmistokehitysprojektin onnistumista (Merikoski)
Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa mallinnettiin projektin käynnistämisprosessi ja tunnistettiin siihen liittyviä haasteita. Tuloksena syntyi projektin käynnistämismalli, jonka avulla ohjelmistotoimittaja saa ohjattua projektin onnistumista kohti alusta alkaen.
– Malli kokoaa yhteen ne tehtävät, joiden avulla projektille saadaan luotua onnistumisen edellytykset käynnistämisvaiheen aikana, FM Helena Merikoski kertoo väitöstyönsä tuloksista.
Kehitetty malli tarjoaa työkalun toimittajayrityksille projektitoiminnan prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen. Tutkimus vahvistaa myös käsitystä käynnistysvaiheen merkityksestä projektin onnistumiselle ja korostaa tutkimuksissa aiemmin vähälle huomiolle jäänyttä toimittajayritysten näkökulmaa.
Onnistumisen eteen on tehtävä töitä
Ohjelmistokehitysprojektien onnistumisessa on edelleen haasteita ja aiheeseen liittyvää tutkimusta tarvitaan myös jatkossa. Väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat kuitenkin hyötyjä ohjelmistoliiketoimintaan keskittyneille yrityksille. Projektien onnistuessa hyötyvät myös asiakkaat.
– Ohjelmistoprojektin käynnistämisvaiheessa tulisi huomioida projektin eri osapuolten erilaiset näkökulmat ja tavoitteet sekä luoda projektiin osallistuville yhteinen tavoitetila projektin toteuttamiselle, Merikoski summaa.
– Tällä tavoin voidaan edistää niin projektien onnistumista kuin projekteihin liittyvien toimintatapojen, menetelmien ja työkalujen kehittämistä sekä ennen kaikkea kääntää ohjelmistokehitysprojektien maine epäonnistujista onnistujiin.
FM Helena Merikosken tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "How to start a software development project in a customer-supplier context: the supplier’s viewpoint" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 17. tammikuuta Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä toimii professori Miia Martinsuo (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Siponen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja:
Helena Merikoski, helena.merikoski@gmail.com, puh. 0407503584
FM Helena Merikoski (s. 1981, Pielavesi) kirjoitti ylioppilaaksi Pieksämäen lukiosta vuonna 2000. Hän valmistui vuonna 2006 tradenomiksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta ja vuonna 2010 filosofian maisteriksi tietojenkäsittelytieteen alalta Itä-Suomen yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen hän on toiminut nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä suunnittelukoordinaattorina Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essotessa. Nykyisin Merikoski työskentelee digitaalisen talouden tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK), Mikkelissä.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 166, 71 s., Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8032-0 (PDF). Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8032-0
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, +358 40 024 7458
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme