Puuinfon toimitusjohtaja Mikko Viljakainen: Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa ei nykytoimin toteudu. Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan yhteinen strategia
Tämä on toimialalle iloinen uutinen. Toteutuessaan tuki olisi ensimmäinen ja kauan odotettu konkreettinen toimi puurakentamisen lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa tavoiteltu puun käytön kaksinkertaistaminen vaatii kuitenkin muitakin toimia. Nykyiset kirjaukset eivät siihen riitä. Koko ARA-tuotannon toteuttamiseksi puurakenteisena tarvitaan puuta nykytekniikalla noin 80 000 kuutiometriä, ja reilu 200 000 kuutiometriä, jos talot rakennettaisiin massiivipuusta. Kaksinkertaistamiseen tarvitaan noin 2,5 miljoonan kuutiometrin lisäys.
Selvitimme, mitä puun käytön kaksinkertaistaminen edellyttäisi. Selvityksen mukaan puun käyttöä kotimaan rakentamisessa voitaisiin kasvattaa miljoonilla kuutiometreillä.
Miten puun käyttö voidaan kaksinkertaistaa?
Selvityksen aluksi tarkasteltiin neljän eri skenaarion mukaan, millä alueilla puun käyttöä rakentamisessa voitaisiin lisätä ja mikä niiden puun käytön lisäpotentiaali olisi. Laskennan lähtökohtana käytettiin vuoden 2016 rakentamisen lukuja ja puun käytön markkinaosuuksia. Tähän päädyttiin, koska vuosi 2016 oli rakentamisessa vielä niin sanottu normaalivuosi. Sen jälkeen kerrostalorakentaminen lähti räjähdysmäiseen kasvuun, eikä sen odotetaan pysyvän niin korkealla pitkällä aikavälillä. Rakennustavat ja materiaalivalinnat oletettiin vuoden 2016 käytännön mukaisiksi. Laskennassa otettiin huomioon sekä uudis- että korjausrakentaminen.
Ensimmäisessä skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puurakentamiselle tyypillisiä rakentamisen osa-alueita kasvattaa. Tällaisia alueita ovat muun muassa kuluttajavetoiset pientalorakentaminen, vapaa-ajan rakentaminen ja piharakentaminen sekä remontointi ja puun kotitarvekäyttö. Mikäli näiden rakentamismäärät kaksinkertaistuisivat, puulle syntyisi uudis- ja korjausrakentamisessa 1,6 miljoonan lisäpotentiaali.
Toisessa skenaariossa tarkasteltiin sitä, voitaisiinko puunkäyttö laajentaa sellaisille alueille, joissa puuta ei aiemmin ole totuttu käyttämään. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kerrostalojen rakentaminen, julkinen rakentaminen, toimisto- ja liikerakentaminen sekä teollisuus- ja varastorakentaminen ja infrarakentaminen kuten sillat. Näillä osa-alueilla päätöksiä tekevät yleensä rakennusalan ammattilaiset. Näillä alueilla puunkäyttö voisi kasvaa enimmillään 2,7 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki nykymääräyksin mahdolliset rakennusosat toteutettaisiin puurakenteisina.
Kolmannessa skenaariossa tarkasteltiin puun ominaiskäytön lisäämistä, mikä tarkoittaisi käytännössä siirtymistä hirsi- ja massiivipuulevyrakenteisiin nykyisin yleisten rankarakenteiden sijaan. Tarkastelussa ei eroteltu sitä, olisivatko massiivipuurakenteet hirsirakenteita vai niin sanottuja massiivipuulevyrakenteita. Vuoden 2016 markkinatilanteessa massiivipuun käyttö olisi lisännyt puun käyttöä 1,7 miljoonaa kuutiometriä, jos silloin toteutetut rankarakenteiset puurungot olisi korvattu massiivipuisilla. Enimmillään sen vaikutus voisi olla jopa 4,3 miljoonaa kuutiometriä, jos kaikki mahdolliset runkorakenteet toteutettaisiin massiivipuusta.
Neljännessä skenaariossa tarkasteltiin puusta saatavaa arvoa. Suomesta viedään paljon verrattain matalasti jalostettua sahatavaraa. Esimerkiksi Virossa sahatavara jalostetaan pidemmälle, jolloin siitä saatava kuutiohinta on korkeampi kuin Suomessa. Jatkojalostus voisi nostaa merkittävästi puusta saatuja vientituloja. Puuta jatkojalostavan teollisuuden synnyttämisessä Suomeen ei olisi ristiriitaa nykyisen sahateollisuuden kanssa, koska uudet yritykset eivät kilpailisi sahatavaran tuotannossa vaan olisivat uusia asiakkaita nykyiselle sahateollisuudelle.
Yhteenlaskettuna tarkastelu näyttää puun käytölle huikeaa 8,6 miljoonan kuutiometrin lisäpotentiaalia, mutta tietenkään tällaisen muutoksen toteutuminen kokonaan ei ole kovin todennäköistä. Tavoitteeseen voisi olla esimerkiksi, että reilu viidennes muutoksesta toteutuu. Viidenneksen kasvu ei enää kuulosta mahdottomalta.
Mitä toimia tarvitaan?
Selvityksen toisessa vaiheessa tarkasteltiin sitä, minkälaiset tekijät nyky-yhteiskunnassa tukevat tai estävät puunkäytön kehittymistä ja pohdittiin käytännön keinoja esteiden poistamiseksi ja kehityksen vauhdittamiseksi. Selvitys osoitti koko joukon mahdollisia toimia.
Esimerkiksi pientalorakentamiselle olisi tällä hetkellä erittäin otolliset olosuhteet. Taloudellinen kehitys on ollut suhteellisen hyvää ja vakaata, ja korkotaso on alhainen. Pientalorakentamista kuitenkin estää tehokkaasti kasvukeskusten tonttipula. Lisäksi omatoimista rakentamista rassaavat hankalat viranomaiskäytännöt. Esimerkiksi Ruotsissa ei-luvanvarainen rakentaminen on huomattavasti laajempaa kuin Suomessa.
Puukerrostalorakentamisen kannustimiksi ajateltu MAL-alueiden korotettu käynnistysavustus toimii vain julkisesti tuetussa asuntotuotannossa. Kovan rahan asuntotuotannossa puun käytölle ei ole nyt lainkaan kannustimia. MAL-sopimusmenettely olisi hyvä keino sitouttaa osapuolia puusta rakentamiseen myös laajemmin. Lisäksi se toimii pitkällä aikavälillä, koska sopimuskautta on tarkoitus pidentää 12 vuoteen. Uudessa menettelyn laajentamista koskevassa dokumentissa puurakentaminen on tuotu esille kaavoituksen osalla. Nyt puurakentaminen olisi tärkeää saada mukaan kaikkiin MAL-sopimuksiin.
Selvityksen perusteella olisi mahdollista tehdä myös investointitarvelaskelmia siitä, kuinka paljon esimerkiksi puisten rakennusosien ja materiaalin valmistukseen tulisi investoida, jotta esitetyt kehityskaaret olisivat toimitusvarmuuden osalta mahdolliset. Valitettavasti selvitys jouduttiin toteuttamaan suunniteltua suppeampana. Jo sellaisenakin se kuitenkin osoitti, että hallitusohjelmassa kaavaillut toimet eivät tule millään riittämään puun käytön kaksinkertaistamiseen.
Puun käytön kaksinkertaistamiseksi tarvittaisiin valtiovallan, teollisuuden ja eri sidosryhmien yhteinen strategia. Selvityksen avulla ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelmalle olisi luotavissa selkeä agenda toteutettavaksi yhdessä sen sidosryhmien kanssa.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Mikko Viljakainen
Toimitusjohtaja, Puuinfo
puh. 040 526 6413
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli
Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt
Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli
Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella17.3.2025 10:56:43 EET | Artikkeli
Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen. – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa. Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia p
MTK: n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola: Ilmastotavoitteita arvioitava uudelleen7.3.2025 09:49:04 EET | Artikkeli
Ilmastolain mukaan hallituksen on hyväksyttävä pitkän välin ilmastosuunnitelma tänä vuonna ja tarkasteltava hiilineutraalisuus- ja päästövähennystavoitteiden toteutumista uuden tieteellisen tiedon pohjalta. –Hallitus pystyy tarkastelemaan ilmastolakia ilman, että kenenkään tarvitsee peruuttaa mistään aikaisemmista päätöksistä, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. Mäki-Hakolan mukaan nyt pelotellaan sillä, että Suomi joutuu ostamaan nieluoikeuksia muilta mailta. – En usko, että mitään laskuja on Suomelle tulossa, koska millään maalla ei ole myytävää. Metsämaan päästöjen kasvu ja metsien nielujen aleneminen koskee suurinta osaa, ellei kaikkia maita Euroopassa. On turha pelotella miljardilaskuilla, kun EU joutuu arvioimaan eri maiden laskentamenetelmien yhdenmukaisuutta ja metsille asetettuja tavoitteita uudelleen. –Ilmastolain välitarkastelussa on huomioitava myös muiden maiden päästötavoitteiden toteutuminen ja toimenpiteiden kustannustehokkuus. Mäki-Hakola muistuttaa, että kaiki
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme