Oulun yliopisto

Avaruusilmaston tuntemus saattaa parantaa pitkän aikavälin talvisääennusteita lähivuosina

Jaa
Avaruusilmastolla eli Auringon aktiivisuuden pitkäaikaisilla muutoksilla on merkittävä vaikutus Maan ilmakehään ja ilmastoon. Monimutkaisen systeemin ymmärtämiseen tarvitaan avaruusfysiikan ja ilmastotieteen yhteistyötä.
Auringon magneettisesti aktiivisia alueita (kirkkaat) ja koronan aukkoja (tummat), joista virtaa nopeaa aurinkotuulta.
Auringon magneettisesti aktiivisia alueita (kirkkaat) ja koronan aukkoja (tummat), joista virtaa nopeaa aurinkotuulta.

Oulun yliopistossa tutkitaan aurinkotuulen, geomagneettisen aktiivisuuden ja Maan lähiavaruuden energeettisten hiukkasten ja niiden ilmastovaikutusten pitkäaikaista ennustamista.

”Muutaman vuoden kuluttua voimme toivottavasti kytkeä avaruusilmaston muutokset pitkän ajan sääennusteisiin. Tämä saattaa parantaa esimerkiksi keskimääräisen talvisään ennusteita”, sanoo tutkimusprojektin johtaja, dosentti Timo Asikainen Oulun yliopiston Avaruusilmaston tutkimusryhmästä.

1970-luvulta lähtien on tiedetty, että Auringosta yläilmakehään satavat hiukkaset saavat aikaan revontulien lisäksi myös kemiallisia muutoksia, jotka hajottavat otsonia. Otsonikerros absorboi Auringon UV-säteilyä ja muodostaa stratosfäärin noin 10-50 km korkeuteen, missä lämpötila nousee ylöspäin mentäessä. Stratosfäärin eli yläilmakehän lämpötilaan vaikuttaa otsonin määrä, ja kun se muuttuu hiukkaspommituksen seurauksena, myös ilmanpaine ja tuulien voimakkuus muuttuvat. Koko stratosfäärin dynamiikka muuttuu.

”Viimeisten 15 vuoden aikana on selvinnyt, että avaruuden hiukkaspommitus ei muuta vain stratosfäärin olosuhteita. Stratosfäärin muutokset heijastuvat myös alempaan ilmakehään, ja vaikuttavat näin maanpinnan tuuliin ja säähän”, Timo Asikainen sanoo.

Yhdysvallat on lähettänyt satelliitteja polaariradalle avaruuteen 1970-luvun lopulta lähtien. Satelliitit mittaavat muun muassa avaruudesta tulevaa energeettistä hiukkassadetta, joka törmää ilmakehään revontulialueella.

40 vuoden aikasarja on kiinnostava sekä avaruus- että ilmastotutkijoille, ja aineisto on avannut uusia mahdollisuuksia myös avaruusilmaston ilmastovaikutusten tutkimiselle.

”Kun satelliiteista saatua hiukkassarjaa ja eri puolilta maapalloa mitattuja talvilämpötiloja verrattiin samalta ajanjaksolta, saatiin tilastollisesti merkitsevä korrelaatio suurille alueille pohjoisella pallonpuoliskolla”, Asikainen kertoo.

Suuri hiukkassade pyrkii tuottamaan leutoa säätä Pohjois-Euraasian alueelle ja kylmää Pohjois-Amerikkaan. Niin kutsuttu NAO-indeksi aiheuttaa samankaltaisen kuvion: kun NAO-indeksi on positiivinen, niin kovat lännenpuoleiset tuulet pitävät talven Suomessalämpimänä ja sateisena. Kun NAO-indeksi on negatiivinen, niin Jäämereltä puhaltavat tuulet tekevät talvesta ankaran.

Hiukkaspommituksesta saadaan epäsuoraa tietoa geomagneettisten häiriöiden mittauksista ja auringonpilkkujaksoista. Kun sitä verrataan maan pinnan lämpötiloihin pitkällä aikajaksolla, nähdään, että hiukkaset selittävät noin viidesosan NAO-indeksin vaihtelusta.

Tilannetta mutkistaa se, että ilmakehän sisäinen tila näyttää vaikuttavan siihen, kuinka voimakkaasti hiukkasmekanismi vaikuttaa. Jos nämä sisäiset tekijät pystytään kartoittamaan tarkemmin, voidaan hiukkasten vaikutuksia ennustaa paremmin.

”Jos päiväntasaajan stratosfäärissä tuulee lännestä, niin hiukkasvirran vaikutus polaaripyörteeseen häviää aineistosta. Mutta jos otetaan lukuun vain ne talvet, jolloin päiväntasaajan stratosfäärissä tuulee idästä, ja verrataan hiukkasmäärää NAO-indeksiin, niin viimeisten 40 vuoden aikana hiukkasmäärä selitti melkein puolet NAO-indeksin vaihtelusta”, Asikainen sanoo.

Suurin osa keskimääräisen talvisään muutoksista liittyykin ilmaston sisäiseen vaihteluun. Esimerkiksi kuluvan talven leutoutta hiukkaspommitus ei selitä, sillä se on tällä hetkellä vähäistä, mutta NAO-indeksi on voimakkaasti positiivinen. Hiukkasten osuudessa kokonaiskuvassa riittää vielä tutkittavaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Timo Asikainen, Oulun yliopiston Avaruusilmaston tutkimusryhmä, puh. +358 294 481302, sähköposti: Timo.Asikainen@oulu.fi



Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 029 448 4091, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi

Kuvat

Auringon magneettisesti aktiivisia alueita (kirkkaat) ja koronan aukkoja (tummat), joista virtaa nopeaa aurinkotuulta.
Auringon magneettisesti aktiivisia alueita (kirkkaat) ja koronan aukkoja (tummat), joista virtaa nopeaa aurinkotuulta.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.

Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye