Suomessa on monipuolinen ja kiinnostava vedenalainen kulttuuriperintö. Itämeri ja järvialueet yhdessä tuplaavat historian monimuotoisuuden, joka liittyy veden alle jääneisiin menneisyyden ilmiöihin.

Puuteollisuus on tarvinnut vesikulkureittinsä sisämaasta merelle. Vesistöt ovat toimineet kalastuksen, hylkeenpyynnin, kansainvälisen kaupan ja sotatapahtumienkin areenana. Onnettomuuksien ja tietoistenkin päätösten ansioista meillä on käsissämme veden peittämä kulttuuriperintö, jonka olemassaolo jää helposti unohduksiin.

Meriarkeologia kiehtoo

Merellinen arkeologia ja historia on aina kiehtonut ihmisiä. Hylyt eivät kuitenkaan huutele meren pohjasta itsekseen vaan tarvitsevat ihmisen tulkitsemaan ja välittämään salaisuuksiaan. Hylyt eivät myöskään säily ikuisesti.

Nostamiskysymyksen tiimoilta virisi vilkas julkinen keskustelu Vrouw Maria -hylyn löytyessä vuonna 1999. Nosto- ja konservointiprojekti kiinnosti myös yksityisiä rahoittajatahoja, eikä vähiten siksi, että nyt kysymyksessä oli yhteistä Itämeren alueen ja Euroopan kulttuurihistoriaa edustava kauppa-alus, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa nostettu sotalaiva Vasa. Kaupunginvaltuutettu, nykyinen kansanedustaja Terhi Koulumies teki 2017 kaupunginvaltuustolle aloitteen, jossa haluttiin selvittää, voisiko Helsinki olla mukana nostamassa Vrouw Marian hylkyä ja rakentamassa sille museota Kauppatorin viereen Guggenheimin museolle aikaisemmin suunnitellulle tontille.

Merellisen kulttuuriperinnön esittelyllä on kiistatta myös kaupallinen arvonsa, josta todistaa mm. Tall Ships’ Racen järjestäjäkaupunkeihinsa jättämät kymmenien miljoonien tulot sekä Vasa-museo, joka tuottaa vuodesta toiseen voittoa ja teki vuonna 2019 uuden kävijäennätyksensä, yli 1,5 miljoonaa kävijää.

Nostaako vai eikö nostaa?

Mitä tulee huomioida, kun suunnitellaan hylyn nostamista? Minkälainen tekninen suoritus nosto-operaatio on, ja onko Suomella siihen edellytyksiä? Jos Suomessa nostetaan yksi laivanhylky museoon, mikä hylky se olisi ja mihin se sijoitettaisiin? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat meriarkeologian ja museoalan asiantuntijat paneelikeskustelussa (linkki Helsingin yliopiston tapahtumakalenteriin) Tiedekulmassa maanantaina 9.3. klo 17. Vieraana on mm. hollantilainen meriarkeologi Wouter Waldus, joka kertoo keskiaikaisen IJsselkogg-puulaivan nostamisesta.

Tilaisuus liittyy kesäkuussa Helsingin yliopistossa järjestettävän meriarkeologisen IKUWA7-kongressin valmisteluihin. IKUWA kokoaa yhteen alan asiantuntijat ja harrastajat eri puolilta maailmaa. Näihin ”meriarkeologian olympialaisiin” odotetaan noin 400 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellinen kongressi järjestettiin Australiassa.

Paneelikeskustelu striimataan. Voit seurata sitä tästä linkistä