Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tiedepalkinto myönnetään Suomen meriarkeologiselle seuralle tunnustuksena pitkäjänteisestä ja monitieteisestä työstä vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen, suojelun ja koulutuksen edistämiseksi. Palkintosumma on 10 000 euroa ja se myönnetään Alfred Kordelinin säätiön TSV:n 100-vuotisjuhlarahastosta.

Museoviraston Veteen vajonneet -hankkeen tiimi yhteistyökumppaneineen järjestää meriarkeologiset kaivaukset Suomenlinnassa 12.–23.8.2024. Media on tervetullut tutustumaan meriarkeologien työhön keskiviikkona 21.8. klo 10–12.

Merihistorian päivät 2024 nostavat esiin sisävesien ja rannikon välisen vuorovaikutuksen sekä sisävesien merkityksen meriympäristölle ja merenkululle. Joet ja järvet ovat aina tarjonneet väylät ihmisten, ajatusten ja tavaroiden liikkumiselle rannikon ja sisämaan välillä.

Museovirasto ja Suomen merihistoriallinen yhdistys ovat julkaisseet monitieteisen artikkelikokoelman Merihistoria ja elämäkerrat – Nautica Fennica 2023. Teoksen ovat toimittaneet Pirita Frigren ja Mikko Aho.

Mitä on meriarkeologia, mitä se tutkii, mistä hylyistä saa tietoa, miten hylyt on suojeltu? Museoviraston sekä Antero ja Merja Parman säätiön 30.9.2023 julkaisema Meren arkeologiaa ‒ seikkailuista tieteeksi vastaa näihin kysymyksiin ja tarjoaa yleiskuvan meriarkeologisen tutkimuksen ja suojelun vaiheista 75 vuoden ajalta.

Toukokuun 2023 aikana Museovirasto on tutkinut 1700-luvulla uponnutta Borstö 1 -hylkyä yhdessä Meriarkeologisen seuran ja Länsi-Suomen merivartioston kanssa. Hylyltä on viime vuosina varastettu esineitä, joten niitä nostettiin nyt turvaan konservoitavaksi ja säilytettäväksi. Lisäksi tutkimukselle arvokkaalla hylyllä testataan uudenlaista valvontajärjestelmää.

Museoviraston erityisistunto on 13.12.2022 päättänyt vahvistaa muinaismuistolain mukaisen suoja-alueen Hästö Busön hylylle. Raaseporissa sijaitseva historiallinen laivanhylky on jo muinaismuistolain rauhoittama muinaisjäännös. Suoja-alue perustettiin, jotta merkittävän tutkimuskohteen säilyminen voidaan turvata. Jatkossa hylylle sukeltaminen vaatii Museoviraston luvan.

Elokuun alussa Museoviraston meriarkeologit sukeltavat esille Suomenlinnan, Helsingin ja Itämeren alueen historiaa. Torstaina 4.8.2022 Museovirasto ja Suomen meriarkeologinen seura esittelevät Suomenlinnan puulaivan hylkyjen vedenalaisia tutkimuksia median edustajille. Kutsumme toimittajia vierailemaan tutkimusaluksella ja tutustumaan meriarkeologiseen toimintaan tulevana torstaina Suomenlinnaan.

Mitä meriarkeologia on ja millaista tutkimusta maailmalla tehdään juuri nyt? Kuuluisia hylkylöytöjä, historiallisia satamia ja syvän meren kohteiden kartoitusta, mutta myös kierrätyksen arkeologiaa sekä rannikoiden merellistä kulttuuriperintöä. Museovirasto, Meriarkeologinen seura sekä Helsingin yliopisto järjestävät yhteistyössä kansainvälisen meriarkeologisen IKUWA7-konferenssin Helsingin yliopistolla 6.–9.6.2022. Saksassa perustetun kongressin edellinen tapaaminen oli Australiassa vuonna 2016.

Museoviraston Vesien kulttuuriperinnön toimintaohjelma 2021–2025 ”Virtaa veden perinnöstä” on valmistunut. Toimintaohjelmassa on esitetty yhteensä 120 suositusta, joilla pyritään erityisesti parantamaan sinisen kulttuuriperintötiedon saatavuutta. Ohjelman toteuttamiseen toivotaan mukaan vesien kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita tahoja.

Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema Hangossa tavoittelee johtavaa asemaa kylmien vesien tutkimussukelluskouluttajana. Ensimmäinen koulutus aloitetaan ensi vuoden huhtikuussa australialaisen Edd Stockdalen johdolla.

Museovirasto on mukana kansainvälisessä tutkimusohjelmassa nimeltä Unohdettu laivasto, Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö 1450–1850, joka toteutetaan vuosina 2021–2026. Suomen-osaprojekti Veteen vajonneet tutkii Suomenlinnan hylkyjä ja innostaa kiinnostumaan hylyistä ja historiasta. Avoimessa verkkoseminaarissa 2.10. keskustellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimiselle.

Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema ovat saaneet valmiiksi hylkyjen suojelutyötä tehostavan työkalun. Hylkyjen suojelutyössä hylkyindeksi antaa käytännöllistä apua riskiarviota vaativiin tilanteisiin. Kehitysprojekti tehtiin osittain Weisell-säätiön rahoittamana vuosina 2016–2021.

Itämeressä Suomen aluevesillä on yli tuhat laivanhylkyä. Olisiko myös suomalaisilla oikeus saada konkreettisesti nähtäväkseen edes yksi lukuisista laivoista, jotka ovat aikoinaan purjehtineet rannikollamme tuoden mukanaan tavaroita ja kulttuurivaikutteita? Paneelikeskustelu Tiedekulmassa 9.3. valottaa meriarkeologian kysymyksiä.

Eteläisen Saimaan vedenpinnan alle jääneet kivikautiset asuinpaikat kirkastaisivat kuvaa mesoliittisen ja varhaisneoliittisen kivikauden (noin 10 000–5 700 vuotta sitten) ihmisten toiminnasta, elinkeinoista ja ympäristöstä.

Helsingin yliopiston merihistorian opintokokonaisuus järjestää perjantaina 22.marraskuuta englanninkielisen seminaarin "Maritime History, Arts and Myths". Merihistoriaan liittyy paljon myyttisiä aiheita, joista esimerkiksi rantarosvoja sekä merimiesten tatuointeja käsitellään päivän esitelmissä. Taiteenlajeista ovat esillä elokuva ja maalaukset, myös hylkyjen maalauslöydöt. Puhujat tulevat Iso-Britanniasta, Hollannista sekä Ruotsista.

Tieteellä on oma paikkansa nyt ensimmäistä kertaa Helsingin Kirjamessuilla. Messualueen Tiedetorilla Takauma-lavalla järjestetään to 24.10. ja pe 25.10. iltapäivällä tiedeohjelmaa, josta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta kumppaniensa kanssa. Ohjelmassa on keskusteluja tieteen talkoistamisesta verkkomedian asiantuntijuuteen ja nyky-yhteiskunnan haavoittuvuudesta tutkimustiedon ja poliittisen päätöksenteon suhteeseen.