Suomessa potentiaalia sähköisen lentämisen edelläkävijämaaksi

Sähköisten lentokoneiden kehittäminen on vielä varhaisessa vaiheessa. Rajoituksensa asettavat niin koneiden paikkamäärä kuin akunkesto. Nämä haasteet tarjoavat Suomelle kuitenkin mahdollisuuden toimia uuden matkustusmuodon edelläkävijämaana.
- Nyt kehitteillä olevilla konemalleilla voitaisiin lentää noin 400 kilometrin matka kantaen noin kahtakymmentä matkustajaa. Suomessa kaupunkien etäisyydet osuvat melko hyvin tämän säteen sisälle. Lisäksi harvaan asuttuna, pienen väkiluvun maana ei koneen rajattu kantokapasiteettikaan muodostuisi samanlaiseksi ongelmaksi kuin vaikkapa muualla Euroopassa, kertoo tutkijatohtori Stefan Baumeister Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Nykyisten ennusteiden mukaan sähkölentokoneet voitaisiin ottaa kaupalliseen käyttöön niinkin pian kuin 2025.
- Nämä koneet tarvitsevat myös huomattavasti lyhyemmän kiitoradan kuin nykyiset lentokoneet. Tämä mahdollistaisi jopa kolmenkymmenen uuden lentokentän liittämisen Helsinki-Vantaalle lentävään verkostoon. Nykykoneille näiden kenttien kiitoradat ovat liian lyhyet, Baumeister kertoo.
Kiistattomat päästöhyödyt
Ajallisesti lentäminen päihittää muut matkustamisen muodot leikiten. Fossiilisia polttoaineita käyttävien koneiden korvaaminen sähkölentokoneilla toisi päästöt muiden matkustusmuotojen tasolle, ihannetapauksessa jopa nollille.
- Riippuen matkan pituudesta ja lentokoneen mallista, vähentäisi nykyisen lentokonekannan korvaaminen sähkölentokoneilla kasvihuonepäästöjä 21 % - 64 %. Tämä luku saavutettaisiin nykyisellä sähköntuotannolla. Mikäli uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntyy, voidaan lentäminen aikanaan muuttaa täysin kasvihuonepäästöttömäksi. Sähköisen lentämisen lisäämistä voidaan siis suositella vahvasti, Baumeister kertoo.
Nykyisellä teknologialla sähkölentokoneella lentomatkustaminen vastaa päästöiltään suurin piirtein yksityisautoilua samalla matkalla. Junamatkustamisen päästölukemiin on kuitenkin vielä matkaa. Olennainen osa päästöjen vähentämistä onkin tapa, jolla sähköä tuotetaan.
- Myös Suomen valtio voisi vaikuttaa tekniikan kehittymisen vauhtiin. Esimerkiksi nykyinen koronakriisi on osunut lentoyhtiöihin todella kovaa ja ne tuskin tulevat selviämään ilman kädenojennusta valtion toimesta. Ehtona tukipaketeille voisikin toimia esimerkiksi se, että lentoyhtiöt velvoitetaan käyttämään resurssejaan lentokalustonsa korvaamista sähköisillä vaihtoehdoilla, pohtii Baumaister.
Lähde: Stefan Baumeister, Abraham Leung, Tim Ryley: “The emission reduction potentials of First Generation Electric Aircraft (FGEA) in Finland”. Journal of Transport Geography, Volume 85, 2020, 102730, ISSN 0966-6923, https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2020.102730
Lisätietoja:
Stefan Baumeister
+358 40 805 4122
stefan.c.baumeister@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iiro VuoriTiedottaja / kauppakorkeakoulu
Puh:040 805 4636viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla21.2.2025 13:54:44 EET | Tiedote
Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.
Väitös: Kaunokirjallisuus antaa tietoa ihmismielestä21.2.2025 09:01:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty kirjallisuuden väitöskirja tutki, miten kaunokirjallisuus voi auttaa ymmärtämään ihmismielen toimintaa. Tutkimus osoittaa, että kirjallisuuden lukeminen voi tuoda lukijalle esiin aiemmin tiedostumattomia tunteita ja kokemuksia, ja että tällaista kokemuksellista tietoa ei voi oppia pelkästään tietokirjoja lukemalla.
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiöltä merkittävä tuki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle - Kaikkineen Säätiö myönsi apurahoja 267 000 euroa20.2.2025 21:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän Kauppalaisseuran Säätiö sr. on lahjoittanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle 190 000 euron apurahan 20.2.2025. Kaikkineen Säätiö jakoi apurahoja kauppatieteiden opiskeluun sekä korkeakouluasteisen kaupallisen koulutuksen ja liikesivistyksen ylläpitoon ja tukemiseen Jyväskylässä yhteensä 267 000 euroa.
Nuorten virikkeiden tavoittelu yhteydessä elämäntyytyväisyyteen ja talousongelmiin19.2.2025 09:05:52 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan halu tavoitella jännitystä, seikkailuja ja riskejä elämässä on yhteydessä nuorten koettuun elämäntyytyväisyyteen ja jopa taloudellisiin ongelmiin. Virikkeiden tavoittelu vaikuttaa myös kuluttajien käyttäytymiseen, sillä he voivat hakea virikkeitä esimerkiksi impulsiivisen ostamisen kautta digiympäristöissä. Yksilöt eroavat sen suhteen, mitä he pitävät optimaalisena määränä virikkeitä elämässään.
Väitös: Eritrean luokkahuoneiden muuttaminen – oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan lupaukset ja haasteet (Abraham Tadesse Bahta)19.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
MA Abraham Tadesse Bahtan väitöskirja esittelee perusteellisen tutkimuksen oppijakeskeisen vuorovaikutteisen pedagogiikan (LCIP) soveltamisen lupauksista ja käytännön toteutuksesta dialogisen opetuksen (DT) kautta Eritrean toisen asteen luokkahuoneissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme