Väitös 4.9.2020: Loukkaantumiseen päättynyt urheilu-ura lisää riskiä alkoholin liikakäyttöön

Väitöskirjatutkimuksen mukaan entiset huippu-urheilijat elävät keskimäärin 2–3 vuotta pidempään kuin veljensä. Myöhemmällä iällä urheilijat myös arvioivat terveytensä paremmaksi, harrastivat liikuntaa enemmän ja tupakoivat vähemmän kuin veljensä. Harrastetulla lajilla on eliniälle merkitystä: kestävyyslajien urheilijat elävät pidempään kuin voimalajien harrastajat.

- Urheilutaustan hyödyt näyttäytyvät myös silloin, kun entisiä urheilijoita verrataan ei-urheileviin ikätovereihin. Huippu-urheilu tuo siis lisää elinvuosia, Titta Kontro Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.

Entisten huippu-urheilijoiden päihderiippuvuutta ei ole maailmalla aiemmin juuri tutkittu. Suomessakin on surullisen kuuluisia esimerkkejä siitä, miten kilpaurheilu-uran jälkeen voi käydä. Muita runsaampi alkoholin käyttö näkyy myös entisten suomalaisten huippu-urheilijoiden joukossa, jota Kontro tutki. Suomea olympialaisissa, arvokisoissa tai maaotteluissa ennen vuotta 1965 edustaneiden 2657 miesurheilijan terveyttä on seurattu 45 vuotta. Sinä aikana heiltä on kyselty heidän alkoholinkäytöstään ja muista terveystottumuksista, lisäksi heidän sairautensa on rekisteröity sairaalatietojen perusteella.

Vuoden 1985 kyselyn mukaan entiset suomalaiset miesurheilijat joivat myöhäisessä keski-iässä enemmän kuin verrokkinsa ja alkoholinkulutus kasvoi etenkin urheilu-uran päätyttyä yllättäen loukkaantumiseen. Runsaalle alkoholinkulutukselle alttiimpia olivat myös ne entiset huippu-urheilijat, jotka eivät harrastaneet liikuntaa uransa jälkeen. Selvästi eniten alkoholia kuluttivat entiset joukkuepelaajat sekä painonnostajat, painijat ja nyrkkeilijät. Väitöskirjatutkimuksen mukaan entisten urheilijoiden joukossa ei kuitenkaan esiintynyt alkoholisairauksia vertailuaineistoa enempää, mutta riski vaihteli eri lajeissa. Suurin alkoholisairauksien riski oli painonnostajilla, painijoilla ja nyrkkeilijöillä.

- Suomessa tulisi valmistella yksilö- ja joukkueurheilijoiden alkoholiongelmaa ennaltaehkäisevä ohjelma, joka otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, kun urheilu-uran päättäminen lähestyy, toteaa Kontro. 

Urheilijoiden eläköitymisen huolellisen suunnittelun on tutkimusten mukaan todettu olevan yhteydessä parempaan elämänlaatuun aktiiviuran jälkeen.

Tulokset tukevat aiempaa tutkimusnäyttöä perimän ja lapsuusajan perhetaustaan liittyvien tekijöiden osuudesta parempaan aerobiseen kuntoon ja alhaisempaan kuolleisuuteen.

- Veljien mahdollinen sairaustausta, perinnölliset erot urheilijoiden ja heidän veljiensä välillä, kestävyysurheilijoiden aerobinen harjoittelu sekä terveellisemmät elintavat voivat olla yhteydessä alhaisempaan ennenaikaiseen kuolleisuuteen, Kontro arvioi.

Väitöskirjatutkimus on ajankohtainen ja merkittävä, sillä vähäinen fyysinen aktiivisuus, haitallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat globaaleja ongelmia aiheuttaen kärsimystä yksilötasolla ja suuria kustannuksia väestötasolla. Kontro toivookin, että tutkimuksessa havaituista yhteyksistä olisi hyötyä ennaltaehkäisevässä työssä: ihmiset saisivat lisää terveitä elinvuosia.

- Tutkimus voi motivoida valmentajia ja päättäjiä ennalta ehkäisemään urheilijoiden alkoholiogelmaa uran päättymisvaiheessa, Kontro toivoo. Kontron mukaan riskiyksilöt olisi tunnistettava hyvissä ajoin sekä urheilijaa olisi tärkeää kannustaa olemaan liikunnallisesti aktiivinen myös uran jälkeen.

Kontron väitöskirjatutkimus on jatkoa Jyväskylän ja Helsingin yliopiston entisten huippu-urheilijoiden kuolleisuutta, sairastuvuutta ja terveystottumuksia selvittävälle pitkäaikaiselle yhteistyöhankkeelle. Tutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Urheiluopistosäätiö.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8212-6 (PDF). Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8212-6.

TM Titta Kontron liikuntalääketieteen väitöskirjan "Relationships between Physical Activity, Smoking, Alcohol Use, and Health among Finnish Male Former Elite Athletes" tarkastustilaisuus on 4.9.2020 klo 12.00 salissa S212 (max 50 henkeä). Vastaväittäjänä on professori Heikki Tikkanen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen. Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/sport/vaitosvideot/titta-kontro-vaitostilaisuus-4.9.2020-live

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053567. 

Titta Kontro valmistui fysioterapeutiksi Saimaan ammattikorkeakoulusta vuonna 2012 ja hän oli jo sitä ennen opiskellut muun muassa luonnontieteitä Jyväskylän yliopistossa ja lääketieteen perusteita avoimessa yliopistossa. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui alle kahdessa vuodessa keväällä 2016 Jyväskylän yliopistosta ja on toiminut jatko-opiskelijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuoden 2016 syksystä. Akateemisen maailman vastapainona Kontro haluaa edelleen tulevaisuudessakin antaa hyvän kiertää jakamalla ihmisille positiivisia liikuntaelämyksiä.