Jalostuksen avulla voidaan parantaa kauran punahomeenkestoa

Punahomeita aiheuttavat Fusarium-sienet ovat yleisiä viljojen taudinaiheuttajia. Tällä vuosituhannella deoksinivalenoli- eli DON-toksiinia tuottavat punahomeet ovat yleistyneet myös Suomen viljapelloilla erityisesti kauralla.

Punahomeiden tuottamat homemyrkyt ovat terveydelle vaarallisia, joten saastunutta kauraa ei voi käyttää ravinnoksi. Vakavina tartuntavuosina EU:n DON-toksiinille asettama elintarvikekäytön hylkäysraja on Suomessakin ylittynyt kymmenillä prosenteilla kauranäytteistä. Punahomesaastunnat aiheuttavat merkittäviä tappioita maanviljelijöille myös heikentämällä siemenviljan itämistä.

Homemyrkkyjen riskiä voidaan pienentää esimerkiksi siementen peittauksella, viljelykierrolla tai sadon lajittelun ja kuorinnan avulla.

– Silti, vaikka viljelijä tekisi kaiken oppikirjan mukaan, voivat raja-arvot ylittyä. Taudinkestävät lajikkeet toisivat kaivattua lisäapua taudinhallintaan, toteaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Juho Hautsalo.

Hautsalo analysoi sadoista jalostuslinjoista sekä kymmenistä pohjoismaisista lajikkeista ja kirjallisuuden perusteella lupaavaksi osoittautuneista geenipankkikauroista DON–toksiinipitoisuuksia, itävyyttä ja punahometartunnan saaneiden jyvien määrää. Hän myös tutki erilaisia punahomeen tartutusmenetelmiä ja selvitti kestävyyttä täydentävien ominaisuuksien kuten kehitysrytmin, pituuskasvun ja kukinnan yhteyttä hometoksiinien kertymiseen.

Tulokset kannustavat parantamaan punahomekestävyyttä ensisijaisesti jalostusaineistoa hyödyntämällä. Taudinkestävyyden jalostus ei kuitenkaan ole hätäisen työtä.

– Kyse on kasvin useasta eri ominaisuudesta, jotka ovat monen pienivaikutteisen ja vielä tuntemattoman geenin säätelemiä. Jalostuksessa tulee jatkossa panostaa genomisiin työkaluihin, ja arviot tulisi tehdä kustannustehokkaasti esimerkiksi kuvantamisteknologioita hyödyntäen. Työn sujuvoittamiseksi tulee tehdä vielä paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Kuitenkin jo nyt kaikkein altteimmat kauralajikkeet saadaan karsittua jalostusaineistosta.

______________________

MMM Juho Hautsalo väittelee 11.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Phenotyping Fusarium head blight resistance in oats havin low deoxynivalenol content". Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talon (Latokartanonkaari 7, Helsinki) Raisio-salissa (ls 2).

Seuraa tapahtumaa suorana lähetyksenä verkossa