Väitös 4.9.2020 Selkäleikkauksen jälkeinen kuntoutus tulisi olla räätälöityä
Alaselkäkipu on yleisin toimintakykyä heikentävä vaiva. Valtaosa alaselkäkipuongelmista on niin sanottua epäspesifiä alaselkäkipua, jonka ensisijaisena hoitokeinona on kuntoutus. Pienellä osalla alaselkäkivun taustalla on spesifi syy, joka tarvitsee leikkaushoitoa, jos kuntoutus ei ole auttanut tilannetta riittävästi.
Alaselän jäykistysleikkaus eli niin sanottu luudutusleikkaus on leikkausmenetelmä, jota käytetään korjaamaan rangan asentoa ja tukevoittamaan rankaa esimerkiksi nikamasiirtymän, skolioosin tai välilevyn rappeuman aiheuttaman hankalan oireilun vuoksi. Leikkauksessa nikamat lukitaan toisiinsa metallisen tuennan avulla. Nikamat luutuvat ajan myötä yhteen. Vartalon lihaksilla on tärkeä rooli leikkausalueen ylä- ja alapuolisten nikamien tukijoina, asennon ylläpidossa sekä voimansiirrossa ylä- ja alavartalon liikkeiden välillä.
Alaselän jäykistysleikkaukseen tulevilla potilailla on heikko vartalon lihasvoima jo ennen leikkausta. Terveillä selkälihasten (vartalon ojentajat) on havaittu olevan noin kolmanneksen vahvemmat kuin vatsalihasten (vartalon koukistajat), mutta leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla tämä voimasuhde on päinvastoin.
- Leikatuilla vartalon ojennus- ja koukistusvoimat lisääntyivät neljänneksen vuoden seurannassa leikkauksen jälkeen. Voimien parannuksesta huolimatta etenkin ojentajalihasten voimataso jäi edelleen heikoksi vuoden seurannassa. Näin ollen kuntoutusta leikkauksen jälkeen tarvitaan, TtM, ft Outi Ilves sanoo.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös vuoden kestävän nousujohteisen kotiharjoitteluohjelman vaikuttavuutta leikkauksen jälkeen.
- Kun verrattiin vuoden kestävää kotiharjoitusohjelmaa tavanomaiseen leikkauksen jälkeiseen hoitoon, ei havaittu merkittäviä eroja tuloksissa kahden hoitoryhmän välillä, toteaa Ilves.
Tuloksissa havaittiin kuitenkin suurta vaihtelua yksilöiden välillä. Vuoden kestävä kotiharjoittelu toteutui vaihtelevasti ja toteutusaktiivisuus väheni tutkimusjakson loppua kohti joka toinen kuukausi pidetyistä fysioterapiaseurannoista huolimatta, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa tuloksiin.
- Potilailla oli merkittävää alaselkä- ja alaraajakipua sekä kipuun liittyvää liikkumisen pelkoa ennen leikkausta ja nämä vähenivät ensimmäisten kolmen leikkauksen jälkeisen kuukauden aikana, tarjoten hyvän pohjan vuoden kotiharjoittelujakson aloitukselle, Ilves kertoo.
Molemmilla hoitoryhmillä vartalon lihasvoima, toimintakyky, fyysiseen toimintakykyyn liittyvä elämänlaatu sekä fyysisen aktiivisuuden määrä parantuivat. Kuitenkin vartalon ojentaja- ja koukistajalihasten voimasuhde parani vain harjoitteluryhmällä. Kaikkiaan neljännes tutkittavista koki vähintään kohtalaisia oireita ja toimintakyvyn haittaa vielä vuosi intervention päättymisen jälkeen.
- Tärkeänä havaintona pidän sitä, että leikkaukseen tulevilla selkäkipupotilailla fyysinen aktiivisuus vaikuttaa olevan hyvin vähäistä. Leikkauksen jälkeen fyysinen aktiiviuus lisääntyi merkittävästi vuoden aikana, mutta se ei yksin riitä toimintakyvyn parantamiseen, vaan yksilöllisesti räätälöityä kuntoutusta tarvitaan, toteaa Ilves.
Väitöstutkimus perustuu laajaan Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan tutkimusaineistoon. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala ja Jyväskylän yliopisto
Outi Ilveksen terveystieteiden väitöskirjan “Rehabilitation after Lumbar Spine Fusion. The Effectiveness of a 12-Month Home-Exercise Program" tarkastustilaisuus pidetään 4.9.2020 klo 12.00 ja sitä voi seurata verkkovälitteisesti linkistä: https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/sport/vaitosvideot/outi-ilves-vaitostilaisuus-4.9.2020-live
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Katriina Kukkonen-Harjula (Tampereen yliopisto) ja kustoksena dekaani, professori Ari Heinonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Outi Ilves kirjoitti ylioppilaaksi Imatran yhteislukiosta vuonna 2002 ja valmistui fysioterapeutiksi Helsingin Ammattikorkeakoulusta 2006. Terveystieteiden maisteriksi ilves valmistui 2013 Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi Ilves suoritti terveysalan opettajan pedagogisen pätevyyden 2019 Jyväskylän yliopistossa jatko-opintojensa ohella. Aiemmin Outi Ilves on toiminut fysioterapeuttina Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä fysiatrian poliklinikalla ja Helsingin kaupungilla Malmin sairaalassa. Vuodesta 2013 alkaen Ilves on työskennellyt Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana.
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 258, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8244-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8244-7
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi Ilves, TtM, ft, outi.e.ilves@jyu.fi, 0408054946
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Tilastotieteen menetelmillä entistä tarkempaa tietoa vanhoista kauppareiteistä ja tartuntatautien leviämisestä (Pasanen)3.1.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöskirjatyössä on kehitetty tilastotieteellisiä menetelmiä alueellisten ilmiöiden mallintamiseen. Väitöstyössä on tutkittu Suomen nälänhädän aikaisten viljamarkkinoiden toimintaa ja tarttuvien tautien leviämistä esiteollisessa Suomessa sekä vanhempainvapaiden käyttöä kuluvalla vuosituhannella. Uusien mallinnusten avulla voidaan saada entistä yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi vanhoista kauppareiteistä tai tartuntatautien leviämisestä.
Uusi kirja hiilihydraateista ja niiden johdannaisista27.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Moninaisten biosynteesivaiheiden kautta fotosynteesin reaktiotuotteina syntyviä hiilihydraatteja tavataan runsaasti kasvibiomassassa. Niiden hyötykäyttö yhdistettynä kiertotalouteen muodostaa yhä enenevässä määrin kasvavan globaalin suuntauksen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme