Tutkimus selvittää, voiko korvatulehduksia estää ihmisen omalla bakteerilla

Lähes kaikki lapset sairastavat korvatulehduksen, ja korvatulehdus on tärkein syy lapsen antibioottihoitoon.

Perinteiset maitohappobakteerit, kuten laktobasillit ovat luonnostaan suoliston eivätkä nenänielun bakteereja. Siksi niistä ei ole ollut hyötyä korvatulehduksen estämisessä. Korvatulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät lapsen välikorvaan tulehdusta aiheuttamaan, kun bakteeritasapaino häiriintyy flunssaa sairastaessa.

Uusi tutkimusidea perustuu tietoon, jonka mukaan nielun oma hyödyllinen bakteeri kilpailee taudinaiheuttajabakteerien kanssa nielussa ja siten estää korvatulehduksen synnyn ja bakteerien nousun välikorvaan. Nenänielun normaaleihin bakteereihin kuuluva hyötybakteeri eli probiootti Streptococcus salivariusja sen kanta K12 on eristetty terveen uusiseelantilaisen lapsen nielusta. Sitä on aiemmin käytetty paljon suun terveyden edistämisessä ja seon todettu turvalliseksi lapsilla ja aikuisilla. Bakteeri tuottaa luontaisia antibiootin kaltaisia puolustusproteiineja haitallisia bakteereita vastaan.

Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikan ja Oulun yliopiston Salli-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko säännöllisellä Streptococcus salivarius K12 -hyötybakteerin käytöllä vähentää korvatulehdusten määrää päiväkoti-ikäisillä eli 1–6-vuotiailla lapsilla.

Tutkimukseen haetaan nyt 900:aa lasta Oulun kaupungin päiväkodeista syksyn ja talven aikana. Tietoa tutkimuksesta jaetaan neuvoloissa ja lastenlääkärien vastaanotoilla. Tutkimukseen voivat osallistua myös lapset, jotka eivät ole päiväkodeissa.

Salli-tutkimuksessaselvitetään myös, voidaanko säännöllisellä Streptococcus salivarius K12 -hyötybakteerin käytöllä vähentää lasten muiden ylähengitystieinfektioiden sairastamista, antibioottien tarvetta, lääkärissä käyntejä ja vanhempien poissaoloa töistä lasten sairauden vuoksi. Covid-19-pandemian aikanakin tutkimus on turvallinen ja helppo, sillä näytteitä ei oteta eikä tutkimus vaadi lääkärissä tai sairaalassa käyntejä.

Tutkijoina toimivat lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen sekä tutkijalääkärit Suvi Sarlin ja Ulla Koskela Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten klinikasta. Kyseessä on tutkijalähtöinen akateeminen tutkimus ja sen rahoittajina toimivat OYSin VTR-rahoitus, Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Akatemia ja Oulun yliopiston tutkijakoulu UniOGS. Tutkimusta eivät rahoita tutkimusvalmisteen valmistajat.