Tanssilavakulttuurin jatkuvuus vaatii määrätietoista uudistamista

Lavojen liikevaihdon ja tuloksen heikkeneminen vuoteen 2019 verrattuna onkin huomattava, runsaalla kolmanneksella yli 75 prosenttia ja muillakin 25–75 prosenttia. Ohjelmatoimistojen menetykset ovat samaa luokkaa. Seuraavasta vuodesta ei odoteta kuluvaa vuotta parempaa. Silti noin kolmannes tanssipaikoista odottaa tekevänsä voitollisen tuloksen 2020, 14 prosenttia arvioi pääsevänsä nollille ja hieman yli puolet varautuu tappiolliseen tulokseen.

Myös tansseissa käyvien ikärakenne herättää kysymyksiä tulevasta. Valtaosa tansseissa kävijöistä on 50–65-vuotiaita ja joka kymmenennellä lavalla kävijöiden enemmistö on 65 vuotta täyttäneitä. Neljäsosa tanssipaikoista ei vedä lainkaan alle 30-vuotiaita puoleensa.  

Elävää musiikkia halutaan jatkossakin    

Ohjelmatoimistojen edustajat ennakoivat sekä lavojen että tansseissa kävijöiden määrän vähenevän. Vaikka elävää musiikkia uskotaan edelleenkin lavoilla kuultavan, monille tanssibändeille ei ohjelmatoimistojen mukaan riitä enää jatkossa töitä. Halu kehittää tanssilavakulttuuria yhdessä tanssijärjestäjien ja muusikoiden kanssa on kuitenkin kova.

Monelta muusikolta ja artistilta maalis-kesäkuun koronarajoitukset veivät esiintymismahdollisuudet ja samalla toimeentulon. Odotukset seuraavalle vuodelle ovat parhaassakin tapauksessa varovaiset. Vähäinen vastaajien määrä ja vastanneiden avovastaukset kertovat alakuloisista ja ahdistuneista tunnelmista:

• Masentavaa aikaa orkesterin ja tekniikan puolesta. Säälittää kaikkien huvijärjestäjien ja muusikoiden puolesta. Huoli kaikkien toimeentulosta.
• Ei ole tukiverkostoa, yhtenäistä linjaa saman alan tekijöiden kanssa, ei edes selkeää omaa paikkaa yhteiskunnassa
• Kamalaa, järkyttävää, pohja pois elämältä, huoli lapsista, kodista, tulevaisuus täysin sumun peitossa!

Kyselyllä ei tavoitettu kaikkia tanssilavojen vakiokävijöitä, mutta Tanssiin.fi-sivustolta tavoitetut aktiivisimmat paritanssiharrastajat vastasivat kyselyyn isolla joukolla (n= 1576). Aktiivitanssijat kiertävät tanssipaikoilla tyypillisesti jopa 100-200 kilometrin säteellä kotoa tai mökiltä. Kuluvana vuonna tansseissa käynti on vähentynyt jyrkästi, osalla tarjonnan vähenemisen vuoksi ja yli puolella koronatartunnan välttämiseksi.  

Tanssilavojen digiloikka vielä ottamatta

Tiedot ovat alustavia tuloksia Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Lavatanssiperinteen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen -hankkeen verkkokyselystä, jota esiteltiin perjantaina Suomen lavatanssikulttuurin jatkuvuus -seminaarissa Hotelli Tallukassa Vääksyssä. Edelleen avoinna olevaan kyselyyn oli viime viikkoon mennessä vastannut 37 tanssijärjestäjää 80 siihen kutsun saaneesta. Muusikoista ja artisteista vastaajia oli 53, ohjelmatoimistoista neljä ja aktiivisista paritanssien harrastajista peräti 1576.  Aineistoa tutkitaan ja tulkitaan edelleen kehittämistoimien taustaksi.

–      Tavoitteena on luoda uudenlainen tanssilavakonsepti ja tehdä toiminnasta entistä ammattimaisempaa. Tanssilavojen digiloikka vielä ottamatta, totesi hankkeen kehittämisryhmän puheenjohtaja Mika Pasanen.

Tapahtumajärjestäjien, esiintyvien taiteilijoiden ja ohjelmatoimistojen aktiivit hakevat yhdessä  uusia ratkaisuja hankkeessa, jonka on käynnistänyt jo 68 vuotta Kangasniemellä toiminut Syvälahden viihdekeskus. Hanketta koordinoi lähes 50 vuotta Syvälahden viihdekeskusta johtanut Reijo Pynnönen.   

–      Seminaari loi hyvän pohjan yhteistyölle, joka poikii varmasti uusia kehittämistoimintoja ja -hankkeita eri näkökulmista. Sovimme uusia yhteisiä askeleita mm. digitaalisen markkinointiin, Pynnönen kertoi.

Digitaalisen markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kannusti seminaarin osallistujia pohtimaan toimintansa asiakkaille tuottamaa ydinhyötyä sekä nykyisten kävijöiden pitämiseksi että uusien löytämiseksi. 

–      Menestyvä yökerho esimerkiksi uudistaa konseptinsa aina 18 kuukauden välein, Karjaluoto muistutti. 

Kulttuurihistorian tutkija ja tietokirjailija Henna Karppinen-Kummunmäki painotti tunnelmatekijöiden merkitystä tanssipaikkojen ja -kulttuurin kukoistukselle.   

–      Hyvinkin voimakkaat tunnekokemukset ovat tyypillisiä varsinaisten tanssijoiden kokemuksissa, aktiivitanssijoita lavatanssien hurmasta kertovaan kirjaansa haastatellut Karppinen-Kummunmäki painotti.

– Mutta miten tehdään lavatanssikulttuurista houkutteleva heillekin, jotka eivät ole koskaan käyneet tanssipaikoissa?