Uusi Merenkulun riskit ja resurssit -julkaisu on monitieteinen katsaus merihistoriaan
Merenkulun riskien skaala on laaja alkaen laivanvarustajien kärsimistä taloudellisista tappioista ja päätyen riskeistä kaikkein suurimpaan, ihmishenkien menetykseen. Merenkulun riskit ja resurssit – Nautica Fennica 2020 -kirjan artikkelit tunnistavat niitä moninaisia ja keskenään hyvin erilaisia resursseja, joiden avulla menestyksekäs merenkulun harjoittaminen on eri aikoina ollut mahdollista. Osa niistä liittyy aluksiin ja lasteihin, osa taas ihmisiin ja heidän toimintaansa.
Riskit ja resurssit eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne voivat olla näkökulmia saaman tapahtumaan: kun yhden osapuolen riski toteutuu, lopputulos voi olla toisen resurssi. Esimerkiksi haaksirikkoutuneen aluksen hylky – laivanvarustajan toteutunut riski − voi olla resurssi monella aikatasolla. Hylkytavaraa ovat käyttäneet hyväkseen niin saaristolaiset, lähialueiden laivanvarustajat kuin pelastuskomppaniatkin. Myöhemmin hylystä voi tulla tärkeää tutkimusaineistoa meriarkeologiselle ja merihistorialliselle tutkimukselle.
Merihistorian tutkimus monitieteistyy ja laajenee
Viime vuosikymmeninä merellisen menneisyyden tutkimus on laajentunut ja monitieteistynyt entisestään: uusina näkökulmina mukaan ovat tulleet kulttuurihistoria, sukupuolentutkimus, merelliset yhteisöt, satamakaupunkien tutkimus ja viimeisimpänä ympäristöhistoria. Tutkimusotteen laajeneminen äkyy myös tämän julkaisun kirjoittajakaartissa, jonka tausta-aloina ovat Suomen ja Pohjoismaiden historia, taloushistoria, etnologia, kirjallisuudentutkimus, insinööritieteet, taloustiede ja valtiotieteet.
– Nautica Fennica ja Merihistorian päivät ovat tärkeä foorumi, joka tuo merellisestä menneisyyden tutkimisesta kiinnostuneita tutkijoita ja opiskelijoita yhteen. Suomen merihistoriallinen yhdistys on myös silta merihistorian harrastajien, yliopistoissa tehtävän tutkimuksen ja merimuseoiden välillä. Merimuseoiden rooli merihistorian tutkimuksessa ja tulkinnassa on korostunut Suomessa, koska yliopistoissa ei järjestetä merihistorian opetusta omana oppiaineenaan, toisin kuin monissa muissa maissa, kertoo kirjan toinen toimittaja Sari Mäenpää.
Nautica Fennica on ainoa merihistorian tutkimusta esittelevä, säännöllisesti ilmestyvä vertaisarvioitu julkaisusarja Suomessa. Nyt ilmestyvä Merenkulun riskit ja resurssit -artikkelikokoelma on sarjan neljäs julkaisu. Yhtä lukuun ottamatta vuoden 2020 artikkelit ovat suomeksi, ja niistä on mukana ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmät. Yksi artikkeli on englanninkielinen, ja siitä on kirjassa suomen- ja ruotsinkieliset tiivistelmät.
Merenkulun riskit ja resurssit -kokoelman ovat toimittaneet Kirsi Keravuori ja Sari Mäenpää. FT Keravuori on toimituspäällikkönä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. PhD Sari Mäenpää toimii Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtajana ja työskentelee kokoelma-amanuenssina Merikeskus Forum Marinumissa.
Kirjan toimitustyötä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Tieteellisten Seurain Valtuuskunta.
Julkistustilaisuus 14.1.2021
Suomen Merihistoriallinen yhdistys järjestää kirjan julkistustilaisuuden verkkotapahtumana Tieteiden yönä 14.1.2020 klo 20.15–21.45
Julkistustilaisuuden ohjelma
- Väitöskirjatutkija Elina Maaniitty (Helsingin yliopisto/Turun yliopisto): Taudit, sairastaminen ja kuolema merellä.
- Väitöskirjatutkija Jonna Laine (Jyväskylän yliopisto): Merenkulun riskit ja resurssit filippiiniläisille merimiehille.
- Koulutuspäällikkö Leena Jokinen (Turun yliopisto), väitöskirjatutkija Marjo Keiramo (Aalto yliopisto) ja amanuenssi Pauli Kivistö (Forum Marinum): Risteilylaivojen konseptisuunnittelun menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus.
Merenkulun riskit ja resurssit – Nautica Fennica 2020
Kirsi Keravuori ja Sari Mäenpää (toim.)
2020, 157 s., ISBN 978-951-616-304-1. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, 21 € (sis. alv)
Suomen merihistoriallinen yhdistys ja Museovirasto, Helsinki 2020
Museoviraston painettuja julkaisuja myyvät Suomen kansallismuseon museokaupat. Julkaisuja voi myös tilata postiennakolla sähköpostitse osoitteella kirjatilaus@kansallismuseo.fi tai postitse osoitteella Museovirasto/Julkaisutilaukset, PL 913, 00101 Helsinki.
Postitse toimitetuista lähetyksistä peritään lähetyskulu (paketin koon mukaan, alkaen 5,20 €) ja postiennakkomaksu (5,50 €).
Kirjaa voi ostaa myös Trafiikki-museoiden verkkokaupasta
Sisältö
TIINA MERTANEN
Suomen merimuseon tervehdys
KIRSI KERAVUORI JA SARI MÄENPÄÄ
Merenkulun riskit ja resurssit
YRJÖ KAUKIAINEN
Borstön hylky ei ollutkaan St. Mikael
MIKKO HUHTAMIES
Mikä laivoissa maksoi? Hylkytavaran huutokaupat 1700-luvun puolivälin Helsingissä
JUHA-MATTI GRANQVIST
Onnellisesti ja onnettomasti. Haaksirikot ja Helsingin laivanvarustus 1700-luvun loppupuolella
SILJA VUORIKURU
Turmasta myytiksi, myytistä runoksi. V. A. Koskenniemen Titanic-aiheinen runo ”Mister Hartley”
ELINA MAANIITTY
Taudit, sairastaminen ja kuolema merellä. Merihistorian ja lääketieteen historian yhtymäkohtia ja tutkimusmahdollisuuksia
JONNA LAINE
Merenkulun riskit ja resurssit filippiiniläisille merimiehille
LEENA JOKINEN, MARJO KEIRAMO, PAULI KIVISTÖ, TUIRE PALONEN
Past, present and futures of cruise ship concept design.The perspective of Finnish cruise ship industry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja kirjasta:
Kirsi Keravuori, 040 564 0264, kirsi.keravuori@finlit.fi
Sari Mäenpää, 040 656 9672, sari.maenpaa@forum-marinum.fi
Arviointikappaleiden tilaukset:
Anna Lantee, 0295 33 6258, anna.lantee@museovirasto.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Museovirasto
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Museovirasto
Museovirasto jakoi lähes miljoona euroa avustuksina 672 kuvataiteilijan näyttelypalkkioihin museoille ja gallerioille ympäri Suomen7.1.2025 10:09:20 EET | Tiedote
Vuosina 2025–2026 järjestettävien taidenäyttelyiden taiteilijapalkkioihin jaettiin 946 570 euroa. Avustuksia myönnettiin 291 eri näyttelyhankkeen palkkioihin, joita maksetaan 672 taiteilijalle. Avustusten turvin museot ja muut näyttelynjärjestäjät voivat maksaa kuvataiteilijoille palkkion taidenäyttelyä varten tehdystä työstä.
Museovirasto jakoi 59 000 euroa aineettoman kulttuuriperinnön avustuksia Suomen Unesco-kohteille18.12.2024 14:02:32 EET | Tiedote
Vuoden 2024 avustukset jaettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloissa olevien kohteiden tukemiseen (saunaperinne, kaustislainen viulunsoitto, pohjoismainen limisaumaveneperinne, käsin valmistettuun lasiin liittyvä tietotaito). Museovirasto jakoi avustusta 59 000 euroa kuudelle hankkeelle. Hakemuksia saapui 16.
Pariisissa 11.–12.12.2024 järjestettävässä Haagin sopimuksen kokouksessa Suomea edustaa Museoviraston erikoisasiantuntija – haastattelut paikan päältä mahdollisia5.12.2024 13:42:44 EET | Tiedote
Unescon alainen Haagin sopimus vuodelta 1954 turvaa kulttuuriomaisuuden suojelua aseellisissa selkkauksissa. Sopimuksen toisen protokollan komitea kokoontuu vuosittain päättämään avustuksista ja tehostetusta kulttuuriomaisuuden suojelusta. Pariisissa 11. ja 12.12. järjestettävässä kokouksessa asialistalla ovat tehostetun suojelun kohteet ja niiden rahallinen tukeminen. Pariisin-kokous päättää myös Suomen vuoden kestäneen puheenjohtajuuskauden.
Restauroinnin ammattilaiset kokoontuvat Valtio restauroi -seminaariin11.11.2024 11:42:02 EET | Kutsu
Seitsemäs vuotuinen Valtio restauroi -seminaari järjestetään Pasilassa 13.11.2024. Tämän vuoden teema on Oppia ja osaamista. Seminaaria voi seurata etäyhteydellä.
Arkeologiska objekt av riksintresse har bekräftats7.11.2024 14:07:35 EET | Pressmeddelande
Museiverket har utarbetat en inventering av arkeologiska objekt av riksintresse, där de viktigaste arkeologiska objekten i Fastlandsfinland har fastställts. Statsrådet har 7.11.2024 godkänt den som en inventering som avses i de riksomfattande målen för områdesanvändning som grundar sig på markanvändnings- och bygglagen. Inventeringen träder i kraft 1.3.2025. Totalt 1 391 arkeologiska objekt har valts ut som objekt av riksintresse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme