Viittomakielen keskukselle lisävastuuta – suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimus työn alla

Jyväskylän yliopistossa tässä hankkeessa keskitytään korpustyöhön eli tietokoneluettavassa muodossa olevan videoaineistokokoelman luomiseen. Tulevaisuudessa julkaistaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpus, joka koostuu kokoelmasta viittomakielisiä videoita. Helsingissä puolestaan tutkitaan suomenruotsalaista viittomakieltä yhtenä yhteiskunnan vähemmistökielenä.
Viittomakielen keskuksessa on vuosina 2015–2017 kerätty 12 suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävältä henkilöltä videomateriaalia korpusta varten. – Videot on koodattu kielitieteellisillä merkinnöillä, jotka mahdollistavat esimerkiksi yksittäisen viittoman tai jonkin kielellisen piirteen etsimisen. Lisäksi päästään vertailemaan, kuinka eri kielenkäyttäjät näitä eri tilanteissa käyttävät, professori Tommi Jantunen kuvailee.
– On ensiarvoisen tärkeää saada suomenruotsalaiselle viittomakielelle oma korpus. Tavoitteenamme on toteuttaa se kolmen vuoden aikana. Korpuksen avulla voidaan kehittää myös suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimusta ja opetusta, projektitutkija Juhana Salonen kertoo.
Viittomakielen keskuksen päätehtävä on toteuttaa, kehittää ja koordinoida viittomakielen tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Sen toiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään.
Korpus avaa myös yhteisön tapoja ja normeja
Suomen viittomakielten korpuksen muodostamiselle on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa. Vuonna 2019 julkaistiin korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus. Se sisältää suomalaista viittomakieltä. Tässä Suomalaisen viittomakielen korpuksessa on videomateriaalia sekä materiaaleihin ajallisesti sidottuja koneluettavia merkintöjä ja metatietoja. Merkintöjen lisääminen eli annotointi kattaa viittomien tunnistamisen, niiden merkitysten ja muotojen erottamisen ja virketason käännökset.
Korpus eli tietokoneluettavassa muodossa oleva videoaineistokokoelma on hyödyllinen apuväline molempien Suomen kansallisten viittomakielten – suomalaisen sekä suomenruotsalaisen – kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimuksessa ja opetuksessa.
– Korpus auttaa selvittämään esimerkiksi viittomakielen sanastoa, rakennetta ja variaatioita sekä kuurojen yhteisön tapoja ja normeja, Salonen kertoo.
Kansallista viittomakielen päivää vietetään 12.2.2021
Suomenruotsalaiseen viittomakieleen liittyvä tiedote https://youtu.be/g3rWPcIy5ww
Lisätietoja:
Tommi Jantunen, +358408053185, tommi.j.jantunen@jyu.fi
Juhana Salonen, +358443241332, juhana.salonen@jyu.fi
Liitteen kuvassa viittomakielen keskuksen henkilöstöä. Vasemmalta eturivissä: Juhana Salonen, Ulla-Maija Haapanen, Tuija Wainio, Laura Kanto, Anna Puupponen, Antti Kronqvist ja Virpi Sipilä. Takarivissä vasemmalta: Tommi Jantunen, Danny De Weerdt ja Minttu Laine.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme