Vaihdevuosien ajankohtaa voidaan ennustaa matemaattisten mallien avulla

Luonnollinen menopaussi tarkoittaa ajankohtaa naisen elämässä, jolloin kuukautiset loppuvat munasarjojen toiminnan luonnollisen heikkenemisen seurauksena. Länsimaissa se tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta ajankohta on hyvin yksilöllinen ja vaihtelee 40:n ja 60:n ikävuoden välillä. Myös menopaussia edeltävä siirtymävaihe, jolloin kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi ja vaihdevuosioireiden kokeminen yleistyy, on pituudeltaan yksilöllinen.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeammat sukupuolihormonitasot (estradioli ja FSH), epäsäännölliset kuukautiset ja vaihdevuosioireiden kokeminen ennustavat lähestyvää menopaussia. Lisäksi elämäntapamuuttujien, kuten fyysisen aktiivisuuden, alkoholinkäytön ja tupakoinnin, lisääminen malliin paransi tehtyjen mallien ennustemallien tarkkuutta, vaikka nämä kaikki eivät tässä tutkimuksessa olleetkaan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä menopaussin ajankohtaan.
Menopaussi ei vaikuta ainoastaan naisen mahdollisuuksiin tulla raskaaksi, vaan sen ajankohta on yhteydessä myös muun muassa sydän- ja verisuonitautien, monien syöpien ja osteoporoosin riskiin.
- Vaikka tulevan menopaussin ajankohdan määrittäminen tarkasti on vaikeaa, likimääräinenkin arvio siitä voi olla erittäin hyödyllinen. Menopaussin ennakointia tarvitaan terveyteen, perhesuunnitteluun ja vaihdevuosioireiden hoitoon liittyvissä kysymyksissä, kertoo väitöskirjatutkija Matti Hyvärinen Gerontologian tutkimuskeskuksesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa muodostettujen ennustemallien avulla menopaussin ajankohta pystyttiin ennustamaan keskimäärin noin puolen vuoden tarkkuudella tutkimukseen osallistuneille keski-ikäisille naisille.
- Kehitettyjä ennustemalleja voidaan tulevaisuudessa soveltaa esimerkiksi vaihdevuosilaskurin muodostamiseen, jonka avulla myös nuoremmat naiset voisivat arvioida tulevan menopaussin ajankohtaa, Hyvärinen sanoo.
Tutkimus toteutettiin Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa osana laajempaa Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -tutkimusta, jota johtaa akatemiatutkija Eija Laakkonen. ERMA-tutkimuksen osallistujat olivat 47–55-vuotiaita Jyväskylän seudulla asuvia naisia. Vaihdevuosien siirtymävaiheessa olleet naiset kutsuttiin seurantatutkimukseen, jossa he kävivät mittauksissa 3–6 kuukauden välein, kunnes heidän todettiin ohittaneen vaihdevuodet. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Euroopan komissio ja Juho Vainion säätiö.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Hyvärinen, M., Karvanen, J., Aukee, P., Tammelin T. H., Sipilä, S., Kujala, U. M., Kovanen, V., Rantalainen, T. & Laakkonen, E. K. Predicting the Age at Natural Menopause in Middle-Aged Women. Menopause, April 12, 2021.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Matti Hyvärinen, matti.v.hyvarinen@jyu.fi, 050 5358691
Akatemiatutkija Eija Laakkonen, eija.k.laakkonen@jyu.fi, 040 8053588
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme