Rekrytoijat ja työnhakijat puoltavat työnhaun palkka-avoimuutta

Tuoreessa Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa kysyttiin rekrytoijilta ja johtajilta, pitäisikö työpaikkailmoituksessa ilmoittaa avoimen tehtävän palkkahaitari. 65 prosenttia vastaajista kannatti haitaria, 20 prosenttia ei osannut sanoa ja 14 prosenttia vastusti ilmoitusten palkkatietoa.

Ulkomailla esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa palkan kertominen työpaikkailmoituksissa on huomattavasti yleisempää. Miksi työnhakijat ja rekrytoijat kannattavat palkkahaarukkaa, ja miksi käytäntö ei ole vielä yleistynyt Suomessa?

5 syytä kertoa palkkahaitari

1. Se tarjoaa työnhakijalle hakupäätöksen kannalta oleellista tietoa.
2. Tieto palkasta säästää sekä hakijan että työnantajan aikaa.
3. Palkkahaarukka on työnantajalle keino erottua joukosta.
4. Palkka-avoimuus voi auttaa osaajapulasta kärsiviä työnantajia.
5. Avoimuus voi lisätä palkkauksen oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa.

Aina hakijan ja työntekijän käsitykset palkasta eivät kohtaa, joten avoimuus palvelisi molempia.

”Palkkahaitari auttaa hakijaa arvioimaan valmiuttaan tai halukkuuttaan hakea työtä. Haitari ei ole irrallinen, vaan peilautuu työn vaatimuksiin. Avoimuus alusta lähtien säästää hakijan ja työnantajan aikaa”, analysoi Duunitorin työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.

”Yleisesti millä tahansa markkinapaikalla tiedon avoimempi jakaminen helpottaa matchin löytymistä. Työpaikkojen markkinat taitavat olla lähes ainoat, joilla rahasta ei hirveästi puhuta”, lisää Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.

Työnhaussa kysytään tyypillisesti hakijan palkkatoive. Usein hakija ei kuitenkaan saa esimerkiksi työpaikkailmoituksesta riittävästi tietoa toiveen määrittelyä varten.

”Palkan pitäisi määräytyä työnkuvan, osaamisen ja kokemuksen mukaan – ei vain neuvottelutaitojen perusteella. Epätietoisuuden vuoksi moni pelaa itsensä ulos rekrytointiprosessista liian suuren palkkatoiveen takia tai alihinnoittelee itsensä. Varsinkin nuorten ammattilaisten on usein vaikea hinnoitella osaamistaan”, sanoo Duunitorin sisältöpäällikkö Aino Salonen.

Palkkahaarukka mahdollistaa palkkojen vaihtelun yksilöiden erojen mukaan.

”Palkkahaitari ei tarkoita, että joutuu automaattisesti maksamaan palkkaa ylärajalta. Haitarin pitäisi indikoida työn vaatimuksia tai odotettua arvonluontia. Työnhakijan vastuulle jää edelleen oman palkkatoiveen perustelu”, Lauri Vaisto kommentoi.

Koska palkkahaitarin kertominen ei ole Suomessa vielä kovin yleistä, se on mahdollisuus erottua. Työnantaja voi hyötyä rekrytoinnin palkka-avoimuudesta erityisesti, jos kilpailijat eivät harrasta sitä. Näin palkkahaitari voi auttaa työnantajaa, joka kärsii osaajapulasta.

Työnhakijat kiittelevät palkkahaarukoita

Duunitorin työnhakijatutkimuksen (2020) mukaan neljäsosa hakijoista etsii uutta työpaikkaa, koska haluaa lisää palkkaa. Palkka on vastaajien mukaan heti työnkuvan ja työpaikan sijainnin jälkeen tärkein tekijä työnhaussa.

Työnhakijat peräänkuuluttavat työnhaun palkka-avoimuutta. Tämä on näkynyt myös Duunitorin omissa rekrytoinneissa, joissa hakijat ovat suitsuttaneet palkkahaitareita.

Kun Maiju Karhunen haki viime vuonna Duunitorin sisältöpäälliköksi, hän ilahtui inspiroivan ilmoituksen ohella helposta hakutavasta ilman CV:tä – ja palkkahaitarista.

”Tämä oli poikkeuksellista: en muista törmänneeni vastaavaan koskaan töitä hakiessani. Kannatan palkka-avoimuutta ja kerron aina kysyttäessä palkkani”, hän kertoo.

Tehtävän palkkahaitari oli 3 500–4 500 euroa. Karhusella oli jo tehtävän kannalta pitkä työkokemus ja monipuolista osaamista, joten hänen kuukausipalkakseen tuli 4 200 euroa.

Miksi palkan kertominen ei ole vielä yleistynyt?

1. Kyseessä on juurtunut käytäntö?

Duunitorin asiantuntijat uskovat, että palkkatiedon puuttuminen johtuu pitkälti tottumuksesta.

”Vanhat tavat istuvat tiukassa. Ehkä rekrytointi tuntuu neuvottelulta, ja omien korttien paljastaminen alussa pelottaa – kuin luopuisi neuvotteluvalteistaan”, Lauri Vaisto miettii.

2. Tehtävää ei ole määritelty kunnolla?

”Kenties työtehtävän sisältöä ja vaativuutta ei ole kunnolla arvioitu. Silloin hinnoittelukin on hankalaa, mutta prosessissa on isompiakin ongelmia”, Vaisto kommentoi.

3. Työntekijöiden reaktiot pelottavat?

”Harvassa organisaatiossa palkat ovat avointa tietoa. Joskus työnantaja voi ajatella, että niiden kertominen ilmoituksissa on riskialtista. Ajattelen, että johtajan pitää pystyä perustelemaan jokaisen palkan kriteerit, jolloin avoimuuden ei pitäisi olla ongelma”, Aino Salonen sanoo.

4. Palkkausta on vaikeaa avata?

Edut ja palkkiojärjestelmät eivät välttämättä välity palkkahaarukasta. Niitä on kuitenkin mahdollista kuvailla palkkahaarukan yhteydessä.

Esimerkiksi jos kyseessä on suoritusperusteinen palkka, työpaikkailmoituksessa voi kertoa sen muodostumisesta ja tehtävässä työskentelevien keskimääräisen palkan organisaatiossa. Rekrytoinnin palkka-avoimuutta näkyykin tavallista enemmän myyntialalla, jolla suoritukseen perustuva palkka on yleinen ja palkka on usein merkittävä tekijä työpaikkaa valittaessa.

5. Työnantaja haluaa päästä halvalla?

Voiko työnantaja päästä palkkaan budjetoituja euroja halvemmalla, kun palkkatoiveen määrittely on hakijan vastuulla?

”Työnantajan strateginen etu ei ole löytää mahdollisimman halpa työntekijä, vaan työntekijä, joka sopii tehtäväänsä ja tuottaa arvoa. Palkkahaitari on signaali odotuksista, joita työnantajalla on työntekijän panokselle”, Vaisto sanoo.

Kovatuloisten palkat jäävät useammin piiloon

Suomessa verotiedot ovat julkisia, joskin hieman hankalasti saatavilla. Näin ollen hyppy työpaikkailmoitusten palkka-avoimuuteen ei ole valtava.

Myös julkisella sektorilla palkat ovat lähtökohtaisesti avoimia. Työnhakijat kuitenkin tuskailevat työpaikkailmoitusten epämääräisten ilmauksien ja vaikeasti tulkittavien palkkaluokkien kanssa. He toivovat ilmoituksiin euroja.

Toisaalta kaikki rekrytoinnit eivät ole avoimia hakuja, joten työpaikkailmoitusten palkkahaarukat eivät yksinään tuo rekrytointiin palkka-avoimuutta. Duunitorin suorahakututkimusten mukaan suorahakujen määrä on kasvanut jo pitkään.

”Palkkahaitarit voivat auttaa pieni- ja keskituloisia ihmisiä vertailemaan palkkojaan, mutta isommat palkkaluokat jäävät edelleen suorahaun verhon taakse”, Vaisto sanoo.

Työnhakupalvelu Duunitori toteutti Kansallisen rekrytointitutkimuksen  jo yhdeksättä kertaa. Vuoden 2021 tutkimukseen vastasi maaliskuussa 235 rekrytoinnin, markkinoinnin, viestinnän ja johtamisen ammattilaista.

Lataa Kansallinen rekrytointitutkimus 2021 »

Kiinnostavatko eri alojen palkat? Tutustu Duunitorin palkkavertailuun!