Jyväskylän yliopisto

Reipas ja rasittava liikunta auttaa hillitsemään valtimoiden jäykistymistä jo lapsilla

Jaa
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsaampi reipas ja rasittava liikunta voi hillitä valtimoiden jäykistymistä jo lapsuudessa. Sen sijaan paikoillaanololla tai kestävyyskunnolla ei ollut itsenäistä yhteyttä valtimoiden terveyteen. Itä-Suomen yliopistossa käynnissä olevaan Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen perustuvat tulokset julkaistiin Journal of Sport Science-lehdessä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista, Norjan Liikuntatieteellisestä yliopistosta sekä brittiläisestä Cambridgen yliopistosta.
Reipas ja rasittava liikkuminen on tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Reipas ja rasittava liikkuminen on tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Valtimoiden jäykistyminen altistaa sydänsairauksille, mutta liikunta voi hillitä sitä

Jäykistyneet valtimot ovat ensimmäisiä merkkejä sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien kasvaneesta riskistä ja valtimoiden jäykistymistä havaitaan jo lapsilla. Runsas liikkuminen, paikoillaanolon vähentäminen ja hyvä fyysinen kunto muodostavat pohjan sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksien ehkäisyssä aikuisuudessa, mutta niiden merkityksestä alakouluikäisten lasten valtimoterveyden edistämisessä tiedetään kuitenkin vielä vähän.

- Tutkimuksessamme osoitettiin reippaan ja rasittavan liikunnan lisääntymisen olevan yhteydessä parempaan valtimoiden joustavuuteen ja laajenemiskykyyn. Tulostemme perusteella kuitenkin näyttää siltä, että runsaan reippaan ja rasittavan liikunnan myönteiset vaikutukset valtimoiden terveyteen selittyvät osin niiden positiivisilla vaikutuksilla kehon koostumukseen, kertoo dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Reipas ja rasittava liikkuminen tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle

Tutkijat havaitsivat terveimmät valtimot niillä lapsilla, joiden reippaan ja rasittavan liikunnan määrät olivat suurimmat, mutta paikoillaanololla ei vastaavia yhteyksiä havaittu.

- Tulostemme keskeinen sanoma on se, että erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen on keskeisiä valtimosairauksien ehkäisyssä lapsuudesta alkaen. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen askel on tärkeä, sillä paikoillaanolon vähentämisellä ja kevyen liikkumisen lisäämisellä on monia terveysvaikutuksia, vaikka ne eivät suoraan heijastukaan valtimoihin, toteaa Eero Haapala.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 390 iältään 6–8-vuotiaan lapsen liikunta-aktiivisuuden, paikoillaanolon, ruokavalion laadun, kehon rasvapitoisuuden määrän ja matala-asteisen tulehduksen välisiä yhteyksiä. Liikunta-aktiivisuutta ja paikoillaanoloa mitattiin yhdistetyllä syke- ja liikemittarilla ja kehon koostumusta DXA-laitteella. Matala-asteista tulehdusta arvioitiin verinäytteistä mitattujen merkkiaineiden avulla

Alkuperäisartikkeli: 

Korhonen M, Väistö J, Veijalainen A, Leppänen M, Ekelund U, Laukkanen JA, Brage S, Lintu N, Haapala EA, Lakka TA. Longitudinal associations of physical activity, sedentary time, and cardiorespiratory fitness with arterial health in children – the PANIC study. Journal of Sports Sciences 2021. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640414.2021.1912450?journalCode=rjsp20

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eero Haapala, FT, dosentti, liikuntalääketiede, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. puh. +358408054210, eero.a.haapala@jyu.fi, Twitter: @EeroHaapala, Instagram: @eero_haapala

Kuvat

Reipas ja rasittava liikkuminen on tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Reipas ja rasittava liikkuminen on tärkeää sydämen ja valtimoiden terveydelle. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye