Paperin viimeinen turvapaikka, kuitti
”Kortilla maksaminen rasittaa ympäristöä huomattavasti käteistä vähemmän. Kuittitiedon mukana kulkeva tieto ostoksen hiilijalanjäljestä toisi esimerkiksi kuluttajille mahdollisuuden seurata kokonaispäästöjään haluamallaan tavalla”, sanoo kehityspäällikkö Kristiina Siikala Finanssiala ry:stä.
Sähköisten kuittien käyttöönotossa ollaan Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa toimenpidealoitteista ja yhteistyöhankkeista huolimatta. Kuittien sisältämä tieto tuotteista ja toimittajista on vielä toistaiseksi taloushallinnon kannalta hukattua informaatiota. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.
Finanssiala ry, Taloushallintoliitto ja Gallant yhdistivät voimansa 2015 edistääkseen taloushallinnon tehokkuutta. Yhdessä tehdyn kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena oli yhteistyössä edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta ja myös osoittaa, mitä hyötyjä sähköisen taloushallinnon järjestelmiä tehostamalla saadaan.
Sitoumuksen aikana 2015–2020 asiointi on yhä laajemmin siirtynyt digitaaliseen muotoon. Pk-yritysten taloushallintoa hoidetaan nykyisin valtaosin paperittomasti hyödyntäen verkkolaskutusta ja elektronista arkistointia. Siirtymä paperittomaan kirjanpitoon on ollut nopeaa. Myös kortilla maksaminen on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja koronapandemia lisäsi korttimaksamisen suosiota entisestään.
”Sanomastandardit ja rakenteisen tiedon käyttö kaikissa maksamisen tapahtumissa mahdollistavat uusien taloushallinnon työkalujen ja ohjelmistojen kehittämisen sekä tilitoimistojen, että yritysten käyttöön”, toteaa johtava taloushallinnon asiantuntija Janne Fredman Taloushallintoliitosta.
Gallantilla aloitettiin ensimmäisenä verkkolaskujen hyödyntäminen kirjanpitoprosessissa.
”Havaitsimme nopeasti, että taloushallinnon digitalisointi ja sillä tavoiteltavat ympäristöhyödyt eivät toteudu yksin verkkolaskuihin panostamalla. Valtaosa hyödyistä ympäristömielessä on saavutettavissa aineiston kuljettamisen eliminoinnilla. Rakenteinen tieto maksutapahtumissa, laskuissa ja muissa talouden transaktioissa on tavoiteltava tila. Selkeitä hyötyjä ovat tiedon ajantasaisuus ja oikeellisuus sekä näiden avulla tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet liiketoiminnassa”, sanoo Gallantin toimitusjohtaja Tuomas Tahvanainen.
Valtio on vahvassa roolissa edistämässä rakenteisen tiedon käyttöä maksamisessa. Finanssiala ry tukee kehityspäällikkö Jarmo Markkasen mukaan Valtiokonttorin tavoitteita ja yhteistyötä tehdään tiiviisti.
Kestävän kehityksen sitoumuksen aikana 2015–2020 verkkolaskun käyttö on kehittynyt hyvin. Sitoumuksen teon aikana valtiolle on tullut keskimäärin miljoona ostolaskua vuodessa. Sitoumuksen mittareina olleista valtion ostolaskuista tuli vuoden 2020 lopussa jo yli 95 % verkkolaskuina. Tältä osin sitoumuksen tavoitteet saavutettiin. Verkkolaskujen tietoja on voitu hyödyntää automaation lisäämisessä laskujen käsittelyssä muun muassa robottien avulla.
”Valtio on huhtikuun alusta alkaen ottanut vastaan vain Eurooppa-normin mukaisia laskuja. Tämän avulla myös verkkolaskun tietosisältöön odotetaan saatavan merkittävää paranemista ja automaatioasteen kasvamista”, iloitsee johtava taloushallinnon asiantuntija Pirjo Ilola Valtiokonttorista.
Lähivuosien aikana on yrityksille tulossa velvoitteita hiilijalanjäljen ilmoittamiseen esimerkiksi julkisten rakennushankkeiden tarjouskilpailujen yhteydessä. Hiilijalanjälkitiedon lisääminen yritysten väliseen rakenteiseen laskuliikenteeseen olisi tutkimisen arvoinen keino tehostaa ilmastovaikutusten seurantaa.
Suomessa toteutetaan YK:n globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa kestävän kehityksen sitoumusten kautta.
Tutustu rakenteisen tiedon automatisointi -sitoumuksen loppuraporttiin
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jarmo MarkkanenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4255jarmo.markkanen@finanssiala.fiKristiina SiikalaKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4273kristiina.siikala@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
Kehdosta sijoittajaksi – Lapsen Säästöstartti tekisi sijoittamisesta arkipäiväistä jo pienestä pitäen10.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on 10.4.2025 julkistanut Lapsen Säästöstartiksi nimetyn mallinsa, jonka avulla mahdollisimman monella lapsella ja perheellä olisi mahdollisuus aloittaa sijoittaminen, vaurastua ja vahvistaa taloustaitojaan. Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus on sitoutunut selvittämään mahdollisuutta toteuttaa ”vastasyntyneen osakesäästötili”. Ehdotus nousi esiin jo edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän vetämässä työryhmässä, joka etsi keinoja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. FA kannustaa hallitusta, että se ottaa Lapsen Säästöstartin huomioon hallitusohjelman kirjausta toteuttaessaan. FA:n mallin peruspilarit: Valtion luovuttama alkupääoma, esimerkiksi 300 euroa jokaista Suomen sosiaaliturvan piiriin syntyvää lasta kohden. Laaja sijoituskohdevalikoima, johon kuuluu osakkeiden lisäksi esimerkiksi rahastoja, arvopapereita ja sijoitusvakuutuksia. Säästöstarttiin sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ei ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Varallisuutta tai
Suomalaisilta tukea hallitusohjelmaan sisältyvälle suunnitelmalle lahjoittaa vastasyntyneille ensisijoitus osana äitiyspakkausta10.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista 61 prosenttia kannattaa kansalaiskyselyn mukaan ajatusta vastasyntyneelle lahjoitettavasta ensisijoituksesta. Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan selvittää mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneiden osakesäästötili, jonne valtio lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle suomalaiselle lapselle ensisijoituksen osana äitiyspakkausta. Finanssiala ry:n mielestä valtion ensisijoitus tekisi sijoittamisesta arkipäiväistä jo varhaisessa vaiheessa ja edistäisi kansankapitalismia. FA julkistaa oman mallinsa torstaina 10.4. klo 9.
Pääomia lunastettiin osakerahastoista – uusia sijoituksia korkorahastoihin9.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 247 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 182 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme