Finanssiala ry

Muutos maksutavoissa kertoo digitalisaation etenemisestä finanssialalla

Jaa
Finanssiala on yksi maailman digitalisoituneimmista toimialoista. Heinäkuun alussa julkaistu Finanssiala ry:n (FA) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus osoittaa, että myös asiakkaat ovat ottaneet ahkerasti käyttöön pankkien luomia uusia digitaalisia järjestelmiä.
  • 88 prosenttia suomalaisista maksaa ostoksensa tavallisimmin maksukortilla.
  • Käteisellä maksaa tavallisimmin enää 9 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 17 prosenttia.
  • Lähes 90 prosenttia käyttää vähintään viikoittain maksukorttinsa lähimaksuominaisuutta.
  • 16 prosenttia lähimaksua käyttävistä maksaa jollakin älylaitteilla, kuten älypuhelimella tai -kellolla.
  • Tietokonetta käyttää laskunmaksussa 42 prosenttia, mutta osuus pienenee jatkuvasti.
  • Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on kasvanut kahdessa vuodessa 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.
  • Tavallisin laskunmaksuväline on edelleen tietokone (42 %), mutta sen osuus pienenee jatkuvasti. Matkapuhelimen osuus tavallisimpana laskunmaksuvälineenä on puolestaan kasvanut kahdessa vuodessa peräti 13 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin.

Korona-aika kiihdytti siirtymää käteisestä digitaalisiin maksuvälineisiin, etenkin mobiiliin. Suomen Pankin mukaan mobiilimaksujen arvo kasvoi vuonna 2020 edellisvuodesta 62 prosenttia. FA:n kyselyssä mobiilimaksamisen suosio on kyllä lisääntynyt hivenen keväästä 2019, mutta edelleen kuitenkin vain yksi prosentti suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin jollain mobiilimaksutavalla.

”Mobiilimaksaminen on perinteistä lähimaksua näppärämpää sikäli, että lähimaksulla yli 50 euron ostos vaatii tunnusluvun näppäilyn maksupäätteeseen. Mobiililla maksaessa tunnusluvun voi korvata älylaitteen tekemä käyttäjän tunnistus”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Teija Kaarlela.

Vähemmän paperia

Suurin osa, 60 prosenttia, kyselyyn vastaajista on sitä mieltä, että käteisen käyttö loppuu jollain aikavälillä. Käteisen elinvoimaan uskovat etenkin iäkkäät vastaajat. Yli 65-vuotiaista lähes 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei käteisen käyttö lopu Suomessa koskaan.

Vastaajista 37 prosenttia haluaisi ostoksia maksaessaan saada ostoksistaan sähköisen kuitin. Osuus on kasvanut kymmenellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Sähköisten kuittien käyttöönotto on Suomessa kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Valtio on siirtymässä sähköisen eKuitin käyttöön vuoteen 2025 mennessä.

”Finanssiala ry:n on tehnyt kestävän kehityksen sitoumuksen edistää taloushallinnon tehokkuutta, ja sen yksi osa on sähköisen kuitin kehittäminen. FA:n, Taloushallintoliiton ja tilitoimisto Gallantin yhteinen sitoumus edistää resurssiviisasta ja hiilineutraalia taloutta”, Kaarlela kertoo.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, kuvapaketti

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat 2021, tutkimusraportti

 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat on kahden vuoden välein tehtävä seurantatutkimus. Tutkimuksen on Finanssiala ry:n toimeksiannosta toteuttanut IROResearch Oy. Tutkimusaineisto on kerätty helmi-maaliskuussa 2021, jolloin haastateltiin noin 2 500 henkilöä puhelimitse. Kohderyhmänä olivat mannersuomalaiset 15-79 -vuotiaat henkilöt.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n Miikkael Azaize lobbaa sekä Brysselin hallintokortteleissa että EU-vaikuttajien petankkiryhmässä3.10.2024 10:19:12 EEST | Tiedote

Miikkael Azaize työskentelee Finanssiala ry:n (FA) EU-asiantuntijana Brysselissä. Hän aloitti FA:ssa huhtikuussa 2024 ja siirtyi Brysseliin kesäkuun alussa. Juuri alkaneella EU-kaudella FA:n painopisteitä ovat muun muassa maltillisempi sääntely, pääomamarkkinoiden monipuolinen toiminta ja kestävä kasvu. Azaize edistää näitä tavoitteita muun muassa tapaamalla europarlamentaarikkoja ja virkamiehiä, luomalla kontakteja ja osallistumalla tapahtumiin ja seminaareihin. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten yhteisessä toimistossa.

Fivalta hyvä päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan1.10.2024 12:08:49 EEST | Tiedote

Finanssivalvonnan (Fiva) päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan on perusteltu, toteaa Finanssiala ry. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyy lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa.

Suomen talous kääntyy loivaan nousuun vuonna 2025 - FA kerää sivuilleen uusimmat talousennusteet19.9.2024 14:56:06 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,4 prosenttia. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia. Handelsbankenin ennusteen mukaan talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025. Tutkimuslaitos Laboren ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuosina 2025–2026 talous kasvaa 1,7 ja 1,8 prosenttia. Lisää pankkien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten talousennusteita on Finanssiala ry:n verkkosivuillaan ylläpitämässä koosteessa.

Huijaukset kovassa kasvussa – pankit onnistuivat pysäyttämään yli 18 miljoonaa euroa huijattua rahaa17.9.2024 05:00:00 EEST | Tiedote

Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista. Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye