Ikääntyneen oma näkökulma sekä läheisten ja pitkäaikaishoidon hoitajien käsitykset tärkeitä toimintakykyä määriteltäessä

Toimintakyky ja sen tukemiseen tähtäävät toiminnot ovat osittain epäselviä ja monitulkintaisia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Vilhelmiina Lehto-Niskala haastatteli väitöskirjaansa varten ikääntyneiden ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon asukkaita, heidän perheenjäseniään sekä pitkäaikaishoidossa työskenteleviä hoitajia. Haastateltavien puheessa toimintakyky merkitsi jokapäiväiseen elämään liittyvää laajaa käsitettä, mutta myös konkreettisia ja mitattavia toimintoja. Kuntoutus nähtiin tärkeänä osana ikääntyneiden palveluita, mutta se oli ympärivuorokatuisen hoidon kohdalla hankalasti määriteltävissä.
– Toimintakyvystä ja sen tukemisesta puhuttiin yhtäältä hoivapolitiikan ja sen sanaston kautta ja toisaalta hoidon arjen lähtökohdista, Lehto-Niskala summaa tutkimuksensa tuloksia.
Toimintakyvyn arviointi sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntoutus ovat tärkeitä tavoitteita sekä ikääntymispolitiikassa että hoidon käytännöissä.
– On tärkeää, että ikääntyneen ihmisen toimintakyvystä puhuttaessa otetaan huomioon sekä ikääntyneen itsensä että hänen läheisensä näkökulmat, Lehto-Niskala painottaa.
Ympärivuorokautisen hoidon asukkaat, perheenjäsenet sekä hoitajat ovat keskeisiä toimijoita päivittäisessä hoidossa ja sen onnistumisessa. Heidän arvionsa omasta, läheisen tai hoidettavan toimintakyvystä on otettava huomioon, jotta kokonaisvaltainen käsitys toimintakyvystä ja sen tukemiseen tarvittavista toimista olisi mahdollista saavuttaa.
– Jotta toimintakykyä voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla tukea, on ympärivuorokautisessa hoidossa panostettava riittävään läsnäoloon, vuorovaikutukseen sekä hoidon jatkuvuuteen, Lehto-Niskala sanoo.
Vilhelmiina Lehto-Niskala on kotoisin Lahdesta ja asuu tällä hetkellä Helsingissä. Hän työskentelee Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa Suomen akatemian rahoittaman ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön tutkijana.
Terveystieteiden maisteri Vilhelmiina Lehto-Niskalan gerontologian alaan kuuluva väitöskirja Toimintakyky hoivapolitiikan ja hoidon arjen risteyksessä: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden, heidän perheenjäsentensä sekä hoitajien käsityksiä toimintakyvystä ja kuntoutuksesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 27.8.2021 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella Arvo-rakennuksen luentosalissa F114, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Heli Valokivi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Jylhä.
Kuva: Paavo Niskala
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilhelmiina Lehto-Niskala
050 318 2423
vilhelmiina.lehto-niskala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme