Lasten ja perheiden tukeminen on tulevaisuusinvestointi

Aivoliitossa elokuun alussa toiminnanjohtajana aloittanut Mika Pyykkö on huolissaan erityisesti lapsiperheisiin kohdistuneista haasteista, joita esimerkiksi etäopetus ja harrastustoiminnan keskeytyminen ovat aiheuttaneet. Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat erityisen kovassa paineessa.

”Monet jo ennen epidemiaa olemassa olleet ongelmat ovat syventyneet samaan aikaan, kun viimeiset 1,5 vuotta on synnyttänyt monia uusia haasteita. Tämä asetelma johtaa helposti tilanteeseen, jossa apua ja tukea voidaan antaa riittävästi vain vaikeimpiin ongelmiin ja sairauksiin. Vähemmälle huomiolle jäävät haasteet syvenevät ongelmiksi, mikä tarkoittaa todennäköisesti pidemmällä aikajänteellä inhimillisten seurauksien lisäksi merkittäviä kustannuksia julkiselle sektorille. Lapset, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, on esimerkki ryhmästä, jonka tarvitsemaa tukea olisi oltava saatavilla tässäkin tilanteessa”, Pyykkö toteaa.

Lapsilla kehityksellisen kielihäiriön esiintyvyys on lieväasteiset häiriöt huomioiden noin 7 % ikäluokasta. Kaikkiaan Suomessa on noin 270 000 henkilöä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Kielihäiriössä lapsen kielen kehitys etenee poikkeavasti. Siihen voi myös liittyä esimerkiksi kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä tai sosiaalisten taitojen puutteita. Lisäksi puheen kehitys viivästyy jopa 19 prosentilla lapsista.

Vaikka kehityksellinen kielihäiriö on luotettavimmin diagnosoitavissa vasta noin 4 vuoden iästä lähtien, tukitoimenpiteet on aloitettava heti epäilyn herätessä.

”Varhaisella tuella voidaan ehkäistä kielellisen toimintakyvyn häiriön mukanaan tuomia vuorovaikutusongelmia sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöitä. Samalla se tarkoittaa lapsen koulun käymisen ja jatko-opintojen mahdollistamista eli puhumme itse asiassa myös syrjäytymisen ehkäisystä. Se on inhimillisesti tärkeää ja taloudellisesti järkevää, sillä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle lähes 400 000 euroa. Kaikki lasten ja perheiden hyväksi tehtävä onkin nähtävä kestävänä tulevaisuusinvestointina”, Pyykkö muistuttaa.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lapsiin, joiden perheisiin on kasaantunut hyvinvointia vaarantavia tai perheen sisäistä vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä tai joiden käyttäytymisestä vanhemmilla tai päiväkodissa on pienikin huoli.

Julkisuudessa on paljon yleistä huolta lasten ja perheiden tilanteesta ja siitä on tehty useita aihetta käsitteleviä selvityksiä, mutta ne eivät ole välttämättä muuttuneet riittävässä määrin eri toimijoiden tulokselliseksi yhteistyöksi. Aivoliitto on valmis olemaan kehityksellisen kielihäiriön näkökulmasta osana lasten ja perheiden hyvinvointia tukevaa toimijakoalitiota.

”Voisivatko kunnat ja valtio yhdessä hyödyntää vaikutusten hankintaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamisessa? Tällöin yksityinen pääoma olisi osa ratkaisua. Aivoliitolla itsellään on alustavia suunnitelmia Aivoterveys-ohjelman valmistelun käynnistämisestä. Haluan ajatella, että vaikuttavuuslähtöisyys, eri toimijoiden aito yhteistyö ja toimeenpano ratkaisee -ajatus korostuvat jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Valmis ohjelma on parhaimmillaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka luo lähtökohdat niin tulokselliselle ennakoivalle ja ehkäisevälle toiminnalle kuin Aivoliiton asiantuntijatyölle kehityksellisen kielihäiriön ja AVH-kuntoutuksen parissa”, toteaa Pyykkö.

Aivoliitto on järjestö erityisesti kaikille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Autamme ja tuemme kohderyhmiämme elämään hyvää arkea.