Matkailu- ja ravintola-alan osaajapula leviää käsiin ilman pikaisia ratkaisuja
Uudellamaalla pandemia on osunut majoitusalaan erityisen raskaasti, kun ulkomaalaiset matkustajat putosivat murto-osaan aikaisemmasta ja samaan aikaan kotimainen matkailu kohdistui pääsääntöisesti muualle Suomeen. Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja Helsingin seudun kauppakamarista arvioi, että tilanne on muuttunut nopeasti: jo kesän alussa yritykset raportoivat erityisesti ravintola-alalla työvoimapulasta, vaikka yhteiskunnan aukeaminen on monilta osin vielä täysin alkutekijöissään.
Tilanteen nopea muutos ja työvoimapula käy selville Ennakointikamarin kesällä 2021 teettämästä selvityksestä, joka tarkasteli matkailu- ja ravintola-alan työvoiman saatavuutta ja osaamistarpeita. Tutkimuksessa syvähaastateltiin 10 majoitusalan yritystä ja 20 ravintola- ja kahvilayritystä.
”Majoitusalan yrityksistä jopa noin 80 % vastaajista kertoo, että niiden rekrytointitarpeet ovat kasvussa. Ravintolapalveluissa vastaava luku on noin 75 prosenttia. Töitä olisi nyt tarjolla erityisesti kokeille, vastaanottovirkailijoille, tarjoilijoille ja ravintolatyöntekijöille”, Oja kertoo.
Matkailu- ja ravintola-alan ongelmana on myös se, että työntekijöitä siirtyy toisille toimialoille.
”Kesällä 2021 pienen tauon jälkeen käynnistyneen työvoimapulakeskustelun näkökulmasta on merkittävää, että haastatellut yritykset arvioivat rekrytointitarpeiden kasvavan muutaman vuoden aikajänteellä”, Oja korostaa.
”Alalla joudutaan katsomaan pandemiasta eteenpäin ja ratkaisuja osaajapulaan on nyt löydettävä nopeasti”, Oja jatkaa.
Yritysten ja oppilaitosten tiivis yhteistyö avainasemassa
Yritykset toivovat ratkaisuksi tilanteeseen muun muassa työlupaprosessien sujuvoittamista. Myös HOK-Elannossa tilanne on tunnistettu ja ratkaisua etsitään kuumeisesti.
”Matkailu- ja ravintola-ala kärsii jatkuvasta osaajapulasta. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on avainasemassa myös alan vetovoimaisuuden turvaamiseksi”, painottaa HOK-Elannon ravintolatoimialan HR-päällikkö Satu Vennala. Hänen mukaansa on tärkeää panostaa myös sujuviin työlupaprosesseihin, jotta ne eivät muodostu tulpaksi kansainvälisten osaajien rekrytoinneissa. Erityisesti Vennala kaipaa alalle tiekarttaa, jonka avulla pandemiasta päästään eteenpäin. ”Nyt on seurannut vaikeuksia itse pandemian lisäksi myös siitä, että selkeä suunnitelma ulos pandemiasta puuttuu”, hän jatkaa.
Yhteistyön merkitys nähdään myös Vantaan ammattiopisto Variassa, joka kouluttaa vuosittain yli 100 majoitus- ja ravintola-alan ammattilaista.
”Yhteistyön perustana on yhteinen tulevaisuudennäkymä. Tahtotila ja yhteistyö täytyy rakentaa niin, että molemmat kokevat sen pitkällä tähtäimellä hyödylliseksi”, toteaa Varian rehtori Pekka Tauriainen. ”Etenkin pk-yritykset tarvitsevat valmiita yhteistyökonsepteja, joihin on helppo tulla mukaan”, hän jatkaa.
Ennakointikamarin selvityksen mukaan yrityksistä löytyy halukkuutta oppilaitosyhteisyöhön mutta myös muiden toimijoiden, kuten työllisyyspalveluja tarjoavien tahojen kanssa. Ojan mukaan yritykset arvostavat yhteistyössä jatkuvuutta ja selkeyttä ja toisaalta toivoisivat proaktiivisuutta esimerkiksi TE-palveluilta. ”Valitettavasti työharjoittelu ja oppisopimuskoulutukset ovat pandemian vuoksi olleet vajaakäytössä”, Oja luonnehtii.
”Alan yritykset selvästikin tiedostavat sen, että ala toimii monille nuorille työntekijöille läpikulkupaikkana. Toisaalta yrityksissä on tunnistettu se, että voidakseen pitää hyvät ja halutut työntekijät, heille pitää tarjota mahdollisuuksia vaihtaa työtehtäviä”, Oja sanoo.
Ennakointikamari kokoaa työssään yhteen työ- ja elinkeinohallinnon, yritykset, oppilaitokset ja aluehallinnon, joiden näkemykset ovat perustana foorumin tuottamalle tilannearviolle ja toimenpidesuosituksille. Ennakointikamariverkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja etsii konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä Uudenmaan työllisyyden kysymyksiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli Oja, Ennakointikamari, projektipäällikkö, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 564 7586, olli.oja@helsinki.chamber.fi
Tiina Tikander, Helsingin seudun kauppakamari viestintäpäällikkö, p. 046 878 7540, tiina.tikander@helsinki.chamber.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin seudun kauppakamari vahvistaa yritysten menestystä osallistumalla aktiivisesti Helsingin seudun kehittämiseen. Kauppakamariin kuuluu 21 kunnan alueelta yli 7 000 palveluja, kauppaa ja teollisuutta edustavaa yritystä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari
Helsingin seudun kauppakamari kysyi yrityksiltä: Espoo erottuu edukseen yritysmyönteisyydessä, kuntien työvoimapalveluille arvostelua12.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat Uudenmaan kuntien yritysmyönteisyyden varsin hyväksi. Suurista kaupungeista edukseen erottuu erityisesti Espoo. Helsinki puolestaan jää selkeästi jälkeen, erityisesti asenteissa yritystoimintaa kohtaan, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä Uudellamaalla sijaitseville yrityksille. Kunnan yritysmyönteisyyttä arvioitiin kolmella kysymyksellä: asenne yritystoimintaa kohtaan, yritys- ja työnantajapalvelujen toimivuus, kunnan houkuttelevuus yritykselle. Yritykset arvioivat vain omaa sijaintikuntaansa.
Puoliväliriihessä huomioitava uusimaalaisten yritysten osaajatarpeet ja vähennettävä kaupan sääntelyä8.4.2025 09:57:47 EEST | Tiedote
Helsingin seudun kauppakamari muistuttaa hallitusta puoliväliriihessä, että osaajapula ei saa jarruttaa talouskasvua, kun kasvu alkaa. Siksi hallituksen tulee ryhtyä toimeen nyt. Hallituksen on tässä vaiheessa keskityttävä toimiin, joilla turvataan kasvu erityisesti talouden veturialueilla, kuten Uudellamaalla. Hallituksen on varmistettava se, että Uudenmaan alueen koulutustarjonta vastaa yritysten osaavan työvoiman tarpeisiin. Nuorten oppisopimuskoulutuksesta on tehtävä nykyistä houkuttelevampi yrityksille. Ammatillisesta koulutuksesta pitää päästä sujuvammin ammattikorkeakouluun. Helsingin seudun kauppakamari esittää myös, että työperäisen maahanmuuton perheenyhdistämisen tulorajojen tulkintaa joustavoitetaan ja digitaalinen tunnistautuminen mahdollistetaan jo lähtömaassa. Kaupan investointeja ja kilpailua tulee edistää keventämällä kaupan sijainnin ohjausta merkittävästi. Kuntien maapolitiikan avoimuutta on lisättävä ja keinoja täsmennettävä.
Kutsu medialle: Pormestaritentti Helsingissä25.3.2025 13:02:00 EET | Kutsu
Helsingin seudun kauppakamari kutsuu toimittajat MetropoliAreenan kuntavaalitenttiin. Tentattavana ovat Helsingin pormestariehdokkaat Paavo Arhinmäki, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Wille Rydman ja Daniel Sazonov.
Suhdannepulssi: Helsingin seudun yritysten näkymät jatkuvat heikkoina – ”Kauppapoliittiset jännitteet syventävät epävarmuutta”18.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan välttäviksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta ja työllisyydestä ovat hieman valoisampia kuin viime joulukuussa. ”Geopoliittiset jännitteet ja kauppapoliittiset riskit sumentavat horisonttia. Yhdysvaltojen vapaakauppaa rajoittavat toimet lisäävät erityisesti vientivetoisten yritysten liiketoimintariskejä. Poliittinen epävarmuus maailmalla heijastuu nyt suoraan yritysten päätöksentekoon liiketoimintaympäristön heikon ennakoitavuuden takia”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. 28 prosenttia alueen yrityksistä arvioi, että Yhdysvaltain EU:lle suunnittelemat ja asettamat tullit ja muut rajoitukset vaikuttavat negatiivisesti niiden liiketoimintaan.
Uudenmaan korkeakoulupaikkavaje jatkuu – ”Uusimaalaiset nuoret selkeästi huonommassa asemassa kuin koko Suomessa keskimäärin”11.3.2025 00:10:00 EET | Tiedote
Suomessa on 0,92 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti. Uudellamaalla suhdeluku on 0,75, selkeästi pienempi kuin suurissa tai keskisuurissa korkeakoulumaakunnissa, selvitti Helsingin seudun kauppakamari. Tilanne ei ole korjaantunut Kauppakamarin viimevuotisesta tarkastelusta. Itse asiassa se on jopa hieman huonompi. Tuolloin Uudenmaan suhdeluku oli 0,76. Petteri Orpon hallitusohjelma sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja suuntaamaan niitä erityisesti muun muassa kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. ”Asiaan pitää tarttua viimeistään kevään puoliväliriihessä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin projektipäällikkö Olli Oja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme