Päihteiden käytön koetut hyödyt ja päihdepolitiikan koetut haitat tulisi ottaa julkiseen keskusteluun

Huumeiden ja lääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä on totuttu tarkastalemaan joko ongelmakäytön tai viihdekäytön kontekstissa. Tutkimukset varsinkin yliopisto-opiskelijoiden parissa ovat kuitenkin osoittaneet, että opiskelijat niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa käyttävät niin reseptilääkkeitä kuin muita psykoaktiivisia aineita tehostaakseen muun muassa kognitiotaan. Niin sanottu "farmakologinen neurotehostaminen" onkin saanut entistä enemmän huomiota kansainvälisessä kirjallisuudessa.
Mitä kognition tehostaminen on varsinkin nuorten käyttäjien näkökulmasta? Miksi jotkut opiskelijat käyttävät erilaisia psykoaktiivisia aineita ja millaisia hyötyjä ja haittoja he kokevat? Miten tehostamiskäyttö ja terapiakäyttö erovat toisistaan? Tutkimus pyrkii osaltaan vastaamaan näihin kysymyksiin hollantilaisten ja liettualaisten opiskelijoiden parissa tehtyjen haastatteluiden kautta. Lisäksi osajulkaisuissa tarkastellaan kannabiksen lääkekäyttöä, psykedeelien mikroannostelua Youtube-videoiden kautta ja vertaillaan stimulanttien käyttöä Suomen ja Hollannin välillä.
— Käyttäjien kokemat hyödyt on tärkeä ottaa huomioon yleisesti päihteistä ja lääkkeistä puhuttaessa, mahdollisia haittavaikutuksia unohtamatta, Hupli sanoo.
Päihdepolitiikka ympäri maailmaa on viime vuosina muuttunut varsinkin kannabiksen kohdalla. Myös Suomessa kannabiksen dekriminalisaatio on herättänyt keskustelua nykypolitiikan toimivuudesta. Huplin mukaan samalla kun käyttäjien kokemista hyödyistä tulisi pystyä keskustelemaan kiihkottomasti, myös nykypolitiikan haitoista tulisi tehdä konkreettista arviointia.
— Ei kukaan käytä aineita niiden haittojen takia, vaan useimmiten niistä koetaan ainakin hetkellistä hyötyä. Monet haitalliset vaikutukset olisivat estettävissä tietoon perustavan päihdekasvatuksen ja käyttäjiä kunnioittavan päihdepolitiikan kautta, Hupli jatkaa.
Hupli esittelee yhteenvetoartikkelissaan termin politikogeeninen päihdevaikutus kuvaamaan päihdevaikutuksia, jotka johtuvat enemmänkin harjoitetusta päihdepolitiikasta kuin aineen farmakologisista ominaisuuksista. Sosiaalinen stigma, sakko- tai vankilatuomio ja erilaisten palvelujen ja hoitojen evääminen käyttäjäksi leimaamisen johdosta ovat esimerkkejä politikogeenisistä päihdevaikutuksista.
Valtiotieteiden ja lääketieteellisen antropologian maisterin Aleksi Huplin sosiologian oppiaineeseen kuuluva väitöskirja Smarter with drugs? Sociology of cognitive enhancement drugs from user’s perspectives tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa maanantaina 20.9.2021 klo 12 Tampereen yliopiston Päätalon auditoriossa 10a, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä toimii sosiaali- ja taloushistorian dosentti Mikko Salasuo, Helsingin yliopisto. Kustoksena toimii professori Turo-Kimmo Lehtonen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksi Hupli
aleksi.hupli@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Pasi Toivonen Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi16.4.2025 13:07:09 EEST | Tiedote
Toimittaja ja tuottaja Pasi Toivonen on valittu Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessoriksi lukuvuodelle 2025–2026. Pitkän uran Yleisradiossa tehnyt Toivonen aloittaa tehtävässä elokuussa 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme