Iäkkään ihmisen kävelykyvyn säilymistä ei ennusta liikkumisen määrä vaan fyysinen kunto

Liikkumista kertyi tutkituille 75–85-vuotiaille noin tunti viikossa. Liikkumisen määrä oli sama heillä, joille seuraavan kahden vuoden aikana kehittyi kävelyvaikeuksia, kuin heillä, joille vaikeuksia ei kehittynyt. Sen sijaan kävelynopeus ja jalkojen lihasvoima olivat parempia heillä, joille kävelyvaikeuksia ei kehittynyt.
– Olemme tottuneet siihen, että liikuntatutkimuksissa raportoidaan fyysisen aktiivisuuden ylläpitävän toimintakykyä. Tämä käsitys perustuu kuitenkin usein liikkumisen kokonaismäärään, vaikka fyysinen kunto vaikuttaa kykyymme liikkua ja olla fyysisesti aktiivisia. He, jotka kävelevät nopeammin ja kokevat kävelyn helpommaksi, liikkuvat enemmän. Siksi monissa tutkimuksissa vähäinen liikunta-aktiivisuuden määrä on yhteydessä iäkkäiden kokemiin kävelyvaikeuksiin. Todellisuudessa yhteyttä selittää liikkumisen ohella fyysinen kunto, tulkitsee akatemiatutkija Laura Karavirta liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimustulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö liikunnasta olisi hyötyä iäkkäiden liikkumiskyvyn ylläpitämisessä. Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että liikuntaharjoittelu voi ehkäistä iäkkäiden kokemia kävelyvaikeuksia.
– Kun pyritään ylläpitämään iäkkäiden kävelykykyä, vaikuttaa siltä, että liikuntaharjoittelun tulisi tähdätä fyysisen kunnon kehittämiseen eikä tiettyyn liikkumisen kokonaismäärään. Fyysinen kunto paranee, kun harjoittelua lisätään vähitellen lähtökunto huomioiden.
Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen aktiivisuuden ja kävelyvaikeuksien välistä yhteyttä käyttämällä erilaisia laskentamenetelmiä. Liikemittarilla mitattu liikkumisen kokonaismäärä ei kerro, kuinka rasittavaa liikkuminen on suhteessa yksilölliseen suorituskykyyn. Siksi päivittäistä liikkumista mitattiin myös suhteessa tutkitun itse valitsemaan tavanomaiseen kävelynopeuteen.
Tutkimus on osa laajempaa Euroopan tutkimusneuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa AGNES-hanketta, johon osallistuneilta 75-, 80- ja 85-vuotiailta jyväskyläläistä mitattiin fyysistä aktiivisuutta reiteen kiinnitetyn liikemittarin avulla. Vuosina 2017–2018 suoritetuissa alkumittauksissa kävelyvaikeuksia oli noin kolmanneksella tutkittavista. Heistä, jotka eivät alkumittauksissa kokeneet kävelyvaikeuksia, 525 vastasi alkukesällä 2020 lähetettyyn postikyselyyn, jossa kävelyvaikeuksia selvitettiin uudelleen. Kahden vuoden seurannan aikana noin viidennes tutkittavista raportoi uusia kävelyvaikeuksia kahden kilometrin matkalla. Koronarajoitusten ei ainakaan toistaiseksi havaittu lisänneen kävelyvaikeuksien ilmenemistä.
Alkuperäisjulkaisu
Karavirta L, Leppä H, Rantalainen, T, Eronen J, Portegijs E, Rantanen T. Physical activity scaled to preferred walking speed as a predictor of walking difficulty in older adults: a 2-year follow-up. The Journals of Gerontology: Series A (2021) https://doi.org/10.1093/gerona/glab277
Lisätietoja
Laura Karavirta
akatemiatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
laura.i.karavirta@jyu.fi
040 805 5041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme