IBM tutki: pilvipalveluiden koetaan parantavan liiketoiminnan tehokkuutta – yhden palveluntarjoajan aikakausi on ohi

• Räätälöidyt monipilviympäristöt hallitsevat markkinaa, enää 3% tutkimukseen vastanneista käyttää yhden toimittajan yksityis- tai julkipilveä.
• Toimialakohtaisten säännösten noudattaminen julkipilviympäristössä koetaan käyttöönottoon suuresti vaikuttavana tekijänä.
• Pilviympäristöjen tietoturva ei ole prioriteettilistan kärjessä.
  

ARMONK, N.Y., – 2.11.2021: IBM Institute for Business Valuen (IBV) tuore tutkimus kertoo merkittävästä muutoksesta pilviympäristöjen käytössä. Pilvimarkkinat ovat siirtyneet hybridi- ja monipilviaikakauteen. Maailmanlaajuisesti enää vain 3% vastaajista kertoi käyttävänsä yhtä yksityis- tai julkipilviympäristöä liiketoiminnassaan. Vastaava luku vuonna 2019 oli vielä 29%. Tutkimuksen tulosten perusteella pilvipalveluiden nähdään parantavan organisaatioiden liiketoiminnan tehokkuutta ja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaikki vastanneet kokevat pilvipalveluiden mahdollistavan esimerkiksi paremman asiakaskokemuksen. Huolenaiheista päällimmäisenä ovat: toimittajaloukkuun jääminen, asetettujen vaatimustenmukaisuus, yhteentoimivuus ja turvallisuus. Tutkimus kattaa 47 maata ja mukana nyt myös Pohjoismaat.

”Pilviaikakauden alkutaipaleella monet yritykset hankkivat villisti erilaisia pilvipalveluja ilman selkeää suunnitelmaa tai pidemmän aikavälin strategiaa. Tämä johti siihen, että palveluita oli sieltä täältä ja eikä niiden turvallisuudesta tai yhteensopivuudesta ollut mitään takeita. Näinpä voidaankin sanoa, että monet saattoivat tulla luoneeksi Frankensteinin hirviön tai pikemminkin "Frankencloudin" – kokonaisuuden täynnä kompleksisuutta ja irrallisia ”palapelin osia”, jotka on harsittu yhteen. Tällainen on omiaan saattamaan yrityksen ympäristöt alttiiksi hyökkäyksille. Organisaation turvallisuus on suunniteltava harkitusti, jotta voidaan muodostaa kokonaisvaltaisen näkemys uhista ja vähentää monimutkaisuutta”, kertoo IBM:n tietomurtojen selvittämiseen erikoistunut ja X-Force -tiimin jäsen Antti Pirinen.

”Omasta näkökulmastani on mielenkiintoista havainta, että me Suomessa vaikutamme olevan varautuneempia pilvimaailman suhteen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tämä sama pätee niin tietoturvallisuuuteen, tietosuojaan kuin myös vaatimuksenmukaisuuteenkin. Esimerkiksi Ruotsissa 50% vastanneista oli sitä mieltä, että vaatimuksenmukaisuus pilvipalveluissa ei ole merkittävä este liiketoiminnan kehittämiselle kuin Suomessa vastaava luku oli vain 32%. Yleisesti turvallisuuden osalta 47% ruotsalaisista puolestaan arvioi, että pilven tietoturva ei estä liiketoiminnan kehittämistä kun taas Suomessa vastaava luku oli niin ikään 32%”, Pirinen toteaa.

Datan suojaus ja saatavuus tärkeää suomalaisille

”Meillä Suomessa ja Pohjoismaissa käytäntö kulkee käsikädessä tutkimustulosten kanssa. Hybridi- ja monipilviympäristöt kasvavat kovaa vauhtia. Esimerkiksi Suomessa kyselyyn osallistuneista ei kukaan kertonut toimivansa vain yhden palveluntuottajan pilviympäristömallilla. Vuonna 2019 vastaava lukema oli vielä 37%. Ruotsissa ja Norjassa käyttöaste yhden palveluntuottajan mallilla oli vuonna 2021 vain noin 1% ja Tanskassa 4% luokkaa. Vuonna 2019 vastaavat lukemat Norjassa olivat 27%, Ruotsissa 18% ja Tanskassa 34%. Oikein toteutetun hybridipilven edut ulosmitataan toimialakohtaisissa tarpeissa. Esimerkiksi mahdollisuus työkuormien joustavalle siirtelylle luo vapauden valita alusta työkuormien mukaan ja vastata toimialasäännöksiin sekä välttää mahdolliset toimittajaloukut. Hajautettu pilvi mahdollista myös aivan uudenlaiset keinot tiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen esimerkiksi tekoälyhankkeissa”, kertoo IBM Suomen pilviliiketoiminnasta vastaava Riku Ahlroth.

”88% vastanneista suomalaisista pitää tärkeänä, että tietoturvaominaisuudet tulevat valmiiksi upotettuna pilviarkkitehtuuriin. Yleisesti muissa Pohjoismaissa oltiin Suomen kanssa samoilla linjoilla (76-90%). Suurinosa vastanneista, niin Suomessa kuin Pohjoismaissa pitävät puutteita datan suojauksessa sen sensitiivisyyden perusteella myös esteenä liiketoiminnan suorituskyvyn parantamiselle pilviympäristöissä. Suomalaiset myös haluavat varmistaa datan saatavuuden paikasta riippumatta”, jatkaa Ahlroth.

Tutkimuksen keskeisimpiä löydöksiä:

• Pilviympäristöt ovat nyt hyökkäysten kohteena:
  • Ympäristöjen kompleksisuus avaa uusia mahdollisuuksia tietoturvahyökkäyksille.
  • Jopa reilu kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että tietoturvan kehittäminen ja riskien vähentäminen ei ole heidän prioriteettilistan kärjessä, ja ei näin ollen ei aiheuta suurempia investointitarpeita, mutta kuitenkin samaan aikaan
  • 80% vastanneista oli sitä mieltä, että pilviarkkitehtuuriin sulautetut tietoturvakyvykkyydet ovat tärkeä tai erittäin tärkeä edellytys onnistuneille digitalisaatioprojekteille.
• Yritykset karttavat joutumista toimittajaloukkuun:
  • Lähes 79 % vastaajista sanoi, että työkuormien siirrettävyys ilman pelkoa joutumisesta toimittaloukkuun on tärkeää tai erittäin tärkeää digitalisaatioprojektien onnistumiselle.
  • Lähes 69 % vastaajista kertoi toimittajaloukun olevan merkittävä este liiketoiminnan suorituskyvyn parantamiselle suurimmassa osassa tai kaikissa heidän pilviympäristöissä.
• Julkipilvestä kohti toimialapilveä
  • Lähes 70 prosenttia julkisen- ja finanssipalvelusektorin vastaajista mainitsi toimialasäännösten noudattamisen esteenä pilviympäristönsä tehokkuudelle.

Tutkimusta varten haastateltiin 7 200 asiantuntijaa 28 eri toimialalta ja lähes 47 eri maasta. Koko IBV-tutkimus on ladattavissa osoitteessa: https://www.ibm.com/thought-leadership/institute-business-value/report/cloud-transformation

Laajempi englanninkielinen tiedote osoitteessa:
https://newsroom.ibm.com/2021-10-28-IBM-Study-C-Suite-Executives-Declare-One-Vendor-Approach-to-Cloud-is-Dead