Mielenterveyden vahvistaminen on paljon muutakin kuin palvelujärjestelmän kehittämistä

Yhteiskunnallinen mielenterveyskeskustelu on hyvin ongelmalähtöistä sekä yksilö- ja palvelukeskeistä. Tähän on toki syynsä: mielenterveysongelmien määrä on kasvanut ja palveluiden kehittämisessä vielä paljon tekemistä.

Kansainvälisen taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan jokaisella on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä. 

Ihmisoikeusnäkökulma on kuitenkin suomalaisessa mielenterveyspuheessa varsin vieras, vaikka mielenterveysoikeudet on erikseen nostettu myös osaksi kansallista mielenterveysstrategiaa. 

“Hyvä mielenterveys on ihmisoikeus, jonka takaamiseen jokaiselle Suomi on sitoutunut. On korkea aika ymmärtää, että mielenterveyden vahvistaminen on paljon muutakin kuin palvelujärjestelmän kehittämistä”, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen vaatii.

Taataan kaikille hyvä ja mielekäs arki

Mielenterveyttä vahvistetaan ensisijaisesti ja tehokkaimmin takaamalla hyvä ja mielekäs arki jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa iästä, perhetilanteesta tai muusta taustasta riippumatta. 

Turvallinen lapsuus ja nuoruus, arvokas vanhuus, fyysinen koskemattomuus ja mielenterveyttä tukeva ympäristö sekä läheissuhteiden hyvinvoinnin tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että mielenterveys ihmisoikeutena toteutuu. 

Tarvitaan myös esimerkiksi saavutettavaa koulutusta, mielenterveysosaamisen kartuttamista ja perhetilanteen huomioimista. Kun apua joskus tarvitsee, sitä on saatava ajoissa.

Inhimillinen ja kiireetön kuulluksi tulemiseen perustuva kohtaaminen on saatava palveluissa lähtökohdaksi niin ensimmäisessä kontaktissa, asiakasohjauksessa kuin kynnyksettömissä toiminnoissa.

“Vaikka jokaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen, sen toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kaikki päätökset vaikuttavat jollain tapaa myös mielenterveyteen, mutta tätä kokonaisvaltaisuutta ei ole vielä järjestelmätasolla ymmärretty”, Lehtinen sanoo.

Mielenterveysoikeuksien puolustaminen vaatii aktiivista työtä

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi pitäisikin ottaa käyttöön kaikilla hallinnon tasoilla mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Toinen askel kohti muutosta parempaan on mielenterveysstrategian mielenterveysoikeuksia koskevien kirjausten toimeenpano, joka on tehtävä ripeästi ja pitkäjänteisesti. Strategian kirjauksia ovat muun muassa itsemäärämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen ja pakon käytön vähentämisen ohjelman toteuttaminen tahdosta riippumatonta hoitoa toteuttavissa sairaaloissa. 

Kaikilla ihmisillä on oltava tosiasiallinen oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä hoidostaan.

Tämän lisäksi on tärkeää luoda rakenteita, velvoitteita ja keinoja, joiden avulla mielenterveysongelmien vuoksi marginalisoidut ihmisetkin voivat päästä paremmin osallisiksi työhön, opintoihin, tuettuun asumiseen, harrastuksiin ja muihin yhteiskunnan toimintoihin sekä yhteisöihin. Yksilön lisäksi on huomioitava myös läheisten tilanne.

Ihmisoikeuksien – myös mielenterveyden – puolustaminen vaatii aktiivista työtä, kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ja konkreettisia muutoksia yhteiskunnallisissa järjestelmissä.

Vain siten voimme nousta mielenterveyskriisistä.