Mielenterveyspooli ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto: Rajut leikkaukset järjestöiltä heikentävät palveluita, ennaltaehkäisyä ja demokratiaa

Päihde- ja mielenterveysalan järjestöverkostot Mielenterveyspooli ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto (EPT-verkosto) ovat tyrmistyneitä hallituksen kehysriihipäätöksestä leikata sosiaali- ja terveysjärjestöiltä kolmannes vuoteen 2027 mennessä. 

Rajut järjestöihin kohdistuvat rahoitusleikkaukset jättävät päihde- ja mielenterveysongelmia kokevat ihmiset ja heidän omaisensa yksin. Palveluiden käyttäjille järjestöjen tuen katkeaminen voi johtaa arjen kaaokseen, kun järjestöjen voimavarat menevät muutoskamppailuun. 

EPT-verkoston puheenjohtaja Yrmy Ikosen mukaan leikkaukset aiheuttavat pitkällä tähtäimellä lisäkustannuksia yhteiskunnalle. 

“Kun matalan kynnyksen apu, tuki ja palvelut heikkenevät ja vähenevät, ongelmat ja kustannukset kasvavat, samoin paine julkisen sektorin palveluissa. Kun ihmisille tuttuja toimintamuotoja ajetaan alas, hyviä toimintamalleja ja osaamista hukataan ja uudelleen rakentaminen kestää kauan”, Ikonen sanoo.

Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo vaatii tietoon perustuvaa vaikutusarviota leikkausten seurauksista.

”Leikkaukset vaikuttavat paitsi päihde- ja mielenterveysongelmia kokeviin, myös laajemmin koko yhteiskuntaan, talouteen ja väestöön, mukaan lukien lapset, nuoret ja perheet. Vaikutukset on tuotava esiin”, hän peräänkuuluttaa.

Kukin järjestö tuntee parhaiten oman toimintansa. Salon mukaan kunkin järjestön tulee saada itse määritellä leikkausten kohdennus omassa toiminnassaan.

EPT-verkosto ja Mielenterveyspooli vaativat järjestöille riittäviä ja ennakoitavia resursseja, jotta arvokas työ mielenterveys- ja päihdepolitiikassa, edistävässä ja ehkäisevässä työssä ja palveluiden parissa voi jatkua.

Vapaaehtois- ja vertaistyökään ei toimi ilman ohjausta ja koordinaatiota, eli resursseja. Laadukas ja vastuullinen vapaaehtoistoiminta tarvitsee aina myös eettiset säännöt, koulutuksen ja tuen vapaaehtoisten jaksamiselle.

Järjestöt puhuvat niiden puolesta, joiden ääni ei yhteiskunnassa muuten kuulu. Kriittinen kansalaiskeskustelu on oleellinen osa demokratiaa, eikä kansalaisyhteiskunnan alasajo ole kenenkään etu.

Kehysriihi aikaisti ja synkensi kaavailtuja leikkauksia

Hallitusohjelman alkuperäinen kirjaus 100 miljoonan leikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin 2027 alkaen olisi jo heikentänyt tuntuvasti päihde- ja mielenterveystyötä.

Kehysriihessä hallitus aikaisti leikkaukset alkamaan vuonna 2025. Jopa 130 miljoonan euron leikkaukset vuoteen 2027 mennessä ovat noin kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on vastikään nimittänyt Mika Pyykön selvityshenkilöksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia koskeviin linjauksiin liittyen.

Järjestöjen palvelut ulottuvat ruohonjuuritasolta päätöksentekoon

• Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminta perustuu ihmisarvolle, eettisyydelle, mielenterveysoikeuksille ja ihmisten omalle toimijuudelle.

• Järjestöjen vahvuuksiin kuuluvat vapaa kansalaistoiminta, ihmisläheisyys sekä vertaisuuden, kokemusasiantuntijuuden ja vapaaehtoistyön hyödyntäminen.

• Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut tukevat ihmisten toiminta- ja työkykyä, ehkäisevät mielenterveys- ja riippuvuusongelmia sekä näiden eskaloitumista, syrjäytymistä ja tarvetta raskaammille palveluille. 

• Päihde- ja mielenterveysjärjestöt levittävät osaamista ja menetelmiä kuntiin, hyvinvointialueille, valtion virastoihin ja yksityiselle sektorille. Niiden tuottama tieto, koulutus ja materiaalit tukevat muun muassa sote-ammattilaisia, päättäjiä ja viranomaisia.

• Järjestöjen vaikuttamistyö innovoi uutta yhteiskuntaan sekä tarjoaa tietoa ja asiantuntemusta medialle, lainsäädäntöön ja päätöksentekoon.