Uusi ryhmätyönohjausmalli toimii esimiesten ja asiantuntijoiden työhyvinvoinnin, oppimisen ja positiivisen energian kiihdyttämönä

Uudenlaisella ryhmätyönohjausmallilla pyritään ennaltaehkäisevästi tavoittelemaan psyykkisesti ja sosiaalisesti tervettä, tuottavaa ja hyvinvoivaa työympäristöä.
Vanteen ajankohtainen tutkimusaihe pureutuu nykyajan hektiseen työelämään. Se on yksi keskeinen osatekijä kokonaiselämän kuormitusyhtälössä, joka aiheuttaa pahoinvointia niin työssä kuin vapaa-ajalla.
Työpahoinvointi näkyy erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina kuten työssä jaksamisen ja ajankäytön ongelmina, stressinä, vuorovaikutuksen haasteina, työmotivaation ja työhyvinvoinnin puutteena, sairauspoissaoloina ja lopulta työkyvyttömyytenä. COVID-19 pandemia on entisestään korostanut jaksamiseen, (työ)pahoinvointiin sekä mielenterveyteen liittyviä haasteita maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi erilaiset työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät menetelmät, kuten ryhmätyönohjaus, ovatkin nousseet keskeisiksi yksilöiden työssä jaksamisen tukijoiksi ja työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluiksi.
Vanteen laadullinen tapaustutkimus toteutettiin ICT- sekä sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa, joissa järjestettyihin ryhmätyönohjauksiin osallistui kaikkiaan 12 esimiestä ja 6 asiantuntijaa. Tutkija itse toimi kyseisten kolmen ryhmätyönohjausprosessin vetäjänä. Tutkimusaineisto koostui työnohjausryhmissä käydyistä keskusteluista ja muistiinpanoista.
Esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjausmalli pohjautuu neljään kokemukselliseen oppimiseen liittyvään teoriaan. Samankaltaista esimiesten ja asiantuntijoiden ryhmätyönohjauksen teoriamallinnusta ei ole tutkijan parhaan tietämyksen mukaan aiemmin esitetty.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavalla KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli toimi ohjatuissa ryhmätyönohjausistunnoissa, miten istunnot konkreettisesti etenivät, miten mallia kehitettiin ja miten malli toimi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä.
— KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli osoittautui toimivaksi menetelmäksi työstä nousevien haastavien kokemusten kuten negatiivisten tunteiden, vuorovaikutuksen ongelmien sekä ajankäytön haasteiden läpikäymiseksi ja mahdolliseksi ratkaisemiseksi, kertoo työterveyspsykologi Tarja Vanne väitöskirjan keskeisistä tuloksista.
— Malli tarjosi ohjattaville yhteisiä sosiaalisia ja reflektiivisiä kollegafoorumeita luottamuksellisiin keskusteluihin ratkaisukeskeiseltä pohjalta.
— Ryhmätyönohjaus toimi myös tunnekuormituksen tunnesäiliönä eli ”kompostorina”, jossa muut ohjattavat ottivat vuorossa olevan ohjattavan tunteita vastaan ja palauttivat ne ”pureskellumpana” takaisin. Näin ohjattava sai uutta ”kasvualustaa” esimies- ja asiantuntijatyössä toimimiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen.
Vanteen kehittämään malliin pohjautuvat ryhmätyönohjaukset osoittautuivat toimivan myös esimiesohjattavien ”modernina rippituolina”, jossa esimiehet nostivat työhönsä liittyviä ongelmia tai tekemiään ”virheitä” esille toivoen saavansa niihin palautetta. Muut ohjattavat puolestaan antoivat heille tukea, rohkaisua, ”synninpäästöä” sekä uusia ratkaisuideoita. Johtopäätöksenä todettiin, että tilaisuuksia palautteen antamiseksi ja saamiseksi kollegojen välillä oli organisaatioissa järjestetty liian vähän.
KIRSTU-ryhmätyönohjausmallin avulla ohjatut ryhmätyönohjaukset osoittautuivat työnohjattavien arvioiden perusteella toimivaksi työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmäksi.
Työhyvinvointia lisääviä oppimiskokemuksia olivat muun muassa lisääntynyt oman toiminnan tarkastelu, rohkeuden kasvaminen työn haasteisiin puuttumisessa, omien rajojen hahmotuskyvyn lisääntyminen, vuorovaikutustaitojen ja itseluottamuksen kehittyminen sekä käytännön ajanhallintatyökalujen saaminen. Positiiviset psyykkiset muutokset ilmenivät innostuksen, ilon, myötätunnon sekä positiivisen energian lisääntymisenä.
Tutkimuksen uutuusarvo työelämälle on oppimisteorioihin pohjautuva sekä käytännön ohjaustilanteissa testattu ja kehitetty ratkaisukeskeinen KIRSTU-ryhmätyönohjausmalli. Mallin keskeisimpänä kohderyhmänä ovat turbulentissa toimintaympäristössä työskentelevät esimiehet ja asiantuntijat, joiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jaksamisen haasteisiin se tarjoaa käytännön työkalun. Mallia voidaan hyödyntää myös työnohjauksen ja -ohjaajien opetustyössä.
YTM, työterveyspsykologi, sosiaalipsykologi ja työnohjaaja Tarja Vanne työskentelee työterveyspsykologina Finla Työterveys Oy:ssä muun muassa lyhytterapian, työnohjauksen sekä työhyvinvointiin liittyvien haasteiden parissa.
YTM Tarja Vanteen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen salissa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sauli Puukari Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tarja Vanne
tarja.vanne@live.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote
Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme