Hoitotakuu ilman Terapiatakuuta on tynkä

Hallitus on koko kautensa ajan luvannut vastuuministeri Krista Kiurun (sd.) suulla, että hoitotakuulainsäädäntö sisältää Terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteet. Lausuntokierroksella oleva hallituksen esitys ei kuitenkaan toteuta kansalaisaloitteen vaatimuksia perustason mielenterveyspalvelujen parantamisesta.

On hienoa, että hallituksen esityksessä hoidon tarpeen arviointi toteutettaisiin saman päivän aikana, kun ihminen hakee apua. On niin ikään parannus nykytilaan, jos matalan kynnyksen mielenterveysapua lisätään, ja jos yleislääkärille pääsee seitsemässä päivässä.

Nämä muutokset eivät kuitenkaan takaa hoitoon pääsyä psyykkisten ongelmien osalta. Perustason mielenterveyspalvelut jäävät hallituksen esityksessä hyvin ohuiksi, vaikka juuri perusterveydenhuollossa hoito on oikea-aikaisinta ja ehkäisee ongelmien syvenemistä. 

Mielenterveyspalveluiden synkkä tilanne vaikuttaa sairastuneen lisäksi suoraan tämän perheeseen ja läheisiin, joiden tuen tarve on tunnistettava. Varhaisen vaiheen palvelujen vahvistaminen tukee myös omaisten mielenterveyttä.

Hallituksen esityksen perusteluissa hoitotakuun ulkopuolelle rajataan kaikki psykoterapiat ja muut psykososiaaliset mielenterveyden häiriön hoitoon tarkoitetut interventiot. Hoitotakuu ei siis sisällä esimerkiksi lyhytpsykoterapioita, jotka ovat tutkitusti tehokas hoitomuoto nimenomaan mielenterveyden oireilun alkuvaiheessa.

Terapiatakuu vahvistaa perustason mielenterveyspalveluita

Terapiatakuu tarkoittaa perustason mielenterveyspalvelujen parantamista. Sen tavoitteena on, että jatkossa harvempi tarvitsisi erikoissairaanhoitoa, kun oireita ja avuntarvetta vastaavaa hoitoa saisi jo varhaisessa vaiheessa perusterveydenhuollossa. Mikäli potilas tarvitsee varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin. 

Mielenterveysjärjestöt vaativat, että mielenterveyspalvelujen osalta terveydenhuoltolakiin säädetään erillinen pykälä psykoterapeuttisen ja muun psykososiaalisen hoidon järjestämisestä neljän viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Jotta ammattilaisia ehditään kouluttaa riittävästi toteuttamaan tätä kirjausta, pykälä astuisi voimaan siirtymäajalla.

Terapiatakuun toteutuminen vaatii nimenomaan sitä, mikä hallituksen esityksessä on erikseen rajattu hoitotakuun ulkopuolelle: lyhytpsykoterapioiden sekä muiden tutkimusnäyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomenetelmien ja lyhytinterventioiden sisällyttämistä perusterveydenhuoltoon ja hoitotakuun piiriin. Edellä mainitut hoidot ovat terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suositusten mukaisia.

Esimerkiksi HUS:n alueella on parhaillaan käynnissä Terapiat etulinjaan -hanke, joka pilotoi Terapiatakuuta käytännössä. Sen tulokset ovat lupaavia, mutta ne jäävät vain väliaikaisiksi, mikäli esitystä hoitotakuulainsäädännöksi ei muuteta.

Hoitotakuun on sanottu koskevan sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia. Todellisuudessa hoitotakuuesitys kuitenkin jatkaa mielenterveyden arvottamista fyysistä terveyttä vähäpätöisempänä, vaikka panostuksia mielenterveyspalveluihin tarvittaisiin nyt enemmän kuin koskaan. 

Onneksi esitys on vasta luonnos, jota on mahdollista muuttaa parempaan suuntaan. Kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan hoitoon pääsyä.

Mielenterveyskriisi on jo täällä. Siksi Terapiatakuu on saatava osaksi hoitotakuulainsäädäntöä.