40 johtavan pohjoismaisen yrityksen toimitusjohtajat haluavat päättäjiltä kunnianhimoisempia linjauksia ja politiikkoja ilmastoratkaisujen nopeuttamiseksi

Tutkimuksen ovat tehneet pohjoismaiden suurimmat ilmasto-businessverkostot: suomalainen Climate Leadership Coalition, ruotsalainen Haga Initiative ja norjalainen Skift Business Climate Leaders. Tutkimuksen on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto.

Tutkimukseen haastatellut 40 pohjoismaista yritysjohtajaa edustavat yrityksiä, joissa työskentelee 1,2 miljoonaa työntekijää ympäri maailman. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 326 miljardia euroa, joka vastaa noin 24 prosenttia Pohjoismaiden bruttokansantuotteesta.

Suomesta tutkimukseen osallistuivat Atria, Ensto, Fiskars, Fortum, Huhtamäki, Neste, St1 Nordic, Vaisala, Valio ja Varma. Muista Pohjoismaista mukana olivat muun muassa A.P. Moller Maersk, Astra Zeneca, Ericsson, Falck, Folksam, H&M Group, ISS, LKAB, Scania, Skanska, Storebrand ja Veidekke.

Pohjoismaiset yritysjohtajat odottavat päättäjiltä yhteistyötä ja vahvoja kannustimia erityisesti ilmastoratkaisujen nopeammassa kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Yritysjohtajien toivomia kannustimia ovat muun muassa hiilidioksidin hinnoittelu, kunnianhimoiset ilmastovaatimukset julkisissa hankinnoissa ja standardisoidut menetelmät yritysten ilmastoraportoinnissa. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa yritysjohtajat pitävät oleellisena keinona hiilidioksidin hinnoittelua, joko hiiliveron tai päästökauppajärjestelmän kautta.

Ilmastonmuutokseen liittyvä yhteiskuntien transformaatio vauhdittaa yritysjohtajien mielestä pohjoismaista kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja mahdollistaa samalla pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehittämistä. Pohjoismaista voi tulla toimitusjohtajien mielestä yritysten ja kansallisten hallitusten yhteistyöllä maailman kestävimmin kehittyvä alue.

Tutkimukseen haastateltujen pohjoismaisten yritysjohtajien viesti muille toimitusjohtajille on: ”Tarvitaan toimintaa, ei puhetta”. Yhteistyö muiden yritysten kanssa on keskeistä päästövähennystavoitteiden toteutumisen osalta ja yritysten välisille keskusteluille arvoketjuyhteistyöstä, kumppanuuksista ja vaikuttamisen keinoista korkeampien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on kova tarve.

40 pohjoismaisen toimitusjohtajan haastatteluihin perustuva tukimus julkaistiin 11.1.2022 pidetyssä webinaarissa, johon osallistui yritysjohtajien lisäksi ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavia ministereitä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Pohjoismaisen ministerineuvoston johto.

”Tämä raportti osoittaa selvästi, että julkisen sektorin ja yksityisen puolen yhteistyön sekä kumppanuuksien tulee olla kiinteä osa visiotamme tehdä Pohjoismaista maailman kestävin ja integroituvin alue”, toteaa Pohjoismaden ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

”Pohjoismaiset yritykset ovat osoittaneet pystyvänsä tarjoamaan ilmastoratkaisuja globaaleille markkinoille. Uskon, että Pohjoismaat voivat ja niiden pitäisi tarjota entistäkin vahvempaa johtajuutta näissä ratkaisuissa. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi uudet aloitteet ja ideat yhteispohjoismaisten vihreiden ja kestävien palvelujen kehittämiseksi”, sanoo Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

”Pohjoismaiden liike-elämä on edelläkävijä ja valmistautunut hyvin voimakkaiden ilmastotoimien sekä korkeamman hiilidioksidin hinnoittelun maailmaan. On hienoa nähdä, että tämä raportti vahvistaa asian. Uskon, että vihreä pohjoismainen yrityssektori on elintärkeä ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi”, toteaa Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide.

”Vihreän teollisen vallankumouksen vahvistaminen uusilla työpaikoilla ja päästöjen vähentämisellä on meille ensisijainen tavoite. Pohjoismailla on potentiaalia osoittaa johtajuutta maailmanlaajuisesti. Olen iloinen nähdessäni, että pohjoismaiset yritykset ovat sitoutuneet saavuttamaan 1,5 °C:n tavoitteen. Odotan innolla kunnianhimon nostoa entisestään Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa yhteistyössä yritysten kanssa”, sanoo Ruotsin ilmasto- ja ympäristöministeri Annika Strandhäll.

”Olen iloinen, että pohjoismaiset toimitusjohtajat jakavat kunnianhimoiset tavoitteemme ja kuten Tanskan hallitus, tuntevat vastuun toimia. Asetimme kaksi vuotta sitten tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjämme 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olemme esittäneet päätöksiä sekä linjauksia, joilla varmistetaan puolet vähennyksistä. Tämä on osittain perustunut vahvaan yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa ja 14 ilmastokumppanuutemme kautta”, toteaa Tanskan ilmasto- ja energiaministeri Dan Jörgensen.

”Yrityksillä on tarmoa, dynaamisuutta ja osaamista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Julkisten ja yksityisten toimijoiden on tehtävä yhteistyötä saavuttaakseen puhtaan energian siirtymän ja kestävän kehityksen”, sanoo Islannin ympäristö-, energia- ja ilmastoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson.

”Raportti osoittaa selkeästi yritysten sitoutumisen ongelmanratkaisuun hiilijalanjäljellään mutta myös liiketoimintaa tuottavalla hiilikädenjäljellään. Hiilidioksidin tehokas hinta Pohjoismaissa ja kansainvälisillä markkinoilla on tärkeä tekijä positiivisen kehityksen vauhdittamisessa”, toteaa Enston toimitusjohtaja Hannu Keinänen.

”Emme näe siirtymistä nettonollaan taakkana vaan mahdollisuutena. Mutta aika on loppumassa. Ja raskaan teollisuuden sekä materiaalien arvoketjujen muuttaminen vie aikaa. Tänä päivänä taloudellinen elinkelpoisuus ei jarruta Pohjoismaiden raskaan teollisuuden ja materiaalien arvoketjujen muuttamiseen tarvittavia massiivisia investointeja uusiutuvaan sähköntuotantoon. Suurin ongelma on lupaprosessi ja siihen kuluva aika”, sanoo LKAB:n toimitusjohtaja Jan Moström.

”Tiede on kiistaton. Meidän on toimittava nyt saadaksemme merkittävää edistystä ilmastohaasteen ratkaisemisessa. Keskeinen vipu, jolla kannustetaan toimialamme kaivattua vihreää siirtymää olisi globaali sääntely, kuten markkinapohjaisen kasvihuonekaasuhinnan käyttöönotto. Tutkimus- ja kehitysrahasto oikeudenmukaisen siirtymän turvaamiseksi ja tuen kanavoiminen kehitysmaihin ovat myös tärkeitä”, toteaa AP Moller Maerskin toimitusjohtaja Soren Skou.

”Pariisin sopimuksen 1,5 °C:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kehittynet maat ja helposti sähköistettävät sektorit laskevat päästönsä nettonollan alapuolelle ja tekevät sen hyvissä ajoin ennen vuosisadan puoliväliä. Vaikka monet kehitysmaat ja vaikeasti hallittavissa olevat sektorit kuinka yrittäisivät parhaansa, ne eivät pysty saavuttamaan nollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä”, sanoo DNV:n toimitusjohtaja Remi Eriksen.

”Raportin mukaan pohjoismaiset yritykset voivat ilmastoratkaisuillaan auttaa vähentämään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä maailmanlaajuisesti. Tälle positiiviselle hiilikädenjälkivaikutukselle ei ole ylärajaa. Voimme käyttää pohjoismaisia kotimarkkinoita globaalien ilmastoratkaisujen kehitysalustana”, toteaa Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

”Pohjoismaiset toimitusjohtajat osoittavat ilmastojohtajuutta. Kaksi kolmasosaa vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa linjassa 1,5 °C:n tavoitteen kanssa, joka on maailmalaajuisesti kunnianhimoinen. Yritysjohtajat haluavat kuitenkin nähdä vieläkin terävämpiä tavoitteita ja kannustimia. He haluavat tehdä yhteistyötä ja painottavat, että politiikalla tulee olla korkeampi kunnianhimo ja suurempi nopeus. Tämä on tärkeää ja kiireellistä”, sanoo Nina Ekelund, Haga Initiativen toimitusjohtaja.

”Tämä raportti osoittaa, että pohjoismainen liike-elämä tukee visiota Pohjoismaiden kehittymisestä maailman kestävimmäksi ja integroituneimmaksi alueeksi. Nyt on aika toimia”, toteaa Skift Business Climate Leadersin toimitusjohtaja Björn K. Haugland.

Tutkimuksen ideoinnissa ja kokoamisessa mukana ollut suomalainen Climate Leadership Coalition on voittoa tavoittelematon yhdistys ja Euroopan suurin ilmasto-businessverkosto. CLC:n 89 organisaatiojäsentä työllistävät maailmanlaajuisesti 530 000 ihmistä. CLC:n yritysjäsenten markkina-arvo kattaa noin 70 prosenttia Helsingin pörssistä. CLC:n jäsenet uskovat, että yhteiskunnan siirtyminen kohti kestävää taloutta ja kulutusta ei ole ainoastaan mahdollinen, vaan myös taloudellisesti kannattavaa.

Lisätiedot: Jouni Keronen, toimitusjohtaja, Climate Leadership Coalition, jouni.keronen@clc.fi +358 50 4534881, Kari Mokko, kehitysjohtaja, Climate Leadership Coalition, kari.mokko@clc.fi +358 40 7513281, Nina Ekelund, toimitusjohtaja, Haga Initiative, nina.ekelund@hagainitiativet.se +46 735 022464, Bjørn K. Haugland, toimitusjohtaja, Skift Business Climate Leaders bjorn@skiftnorge.no +4797687315