Huoli työurasta vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä päätöksiä nuorilla naisilla
Työelämän epävarmuus sekä kiireen ja henkisen kuormituksen lisääntyminen 2000-luvulla ovat vaikeuttaneet nuorten aikuisten työelämään kiinnittymistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että enemmistö nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, mutta peräti joka viides oli huolissaan ura- ja työelämänäkymistään. Tutkimus perustuu Nuorisobarometriin 2019 vastanneiden 18–29-vuotiaiden, nuorten naisten vastauksiin (N=527).
Väitöskirjatutkija Outi Alakärpän mukaan tuloksista löytyy aiheita sekä iloon että huoleen.
– Löysimme kolme erilaista työelämäprofiilia. Naisista 43 prosenttia oli luottavaisia, 37 prosenttia varovaisen luottavaisia ja 20 prosenttia huolestuneita tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Aikaisempien tutkimusten valossa tulokset ovat varsin myönteisiä työelämäluottamuksen suhteen, mutta merkille pantavaa on sosioekonomisten tekijöiden yhteys työelämäluottamuksen rakentumiseen. Nämä tuottavat siten eroja naisten välille, Alakärppä summaa.
Korkeakoulutus, varallisuus ja pääkaupunkiseudulla asuminen tuovat luottamusta
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka olivat korkeasti koulutettuja, mukana työelämässä, asuivat pääkaupunkiseudulla, ja jotka arvioivat oman taloudellisen tilanteensa korkeimmaksi olivat luottavaisimpia tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Sen sijaan naiset, joilla ei ollut tutkintoa, ja jotka olivat työttömiä tai opiskelijoita sekä asuivat maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa olivat huolestuneimpia. Luottavaisesti omaan uraan ja työelämään suhtautuville naisille kasautui siis paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia resursseja.
– Huolestuttavaa tämä on siinä mielessä, että huoli tulevaisuudesta tuottaa myös epävarmuutta perheen perustamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviin päätöksiin nuorilla naisilla. Alhainen koulutustaso, heikko työmarkkina-asema, taloudellinen epävarmuus ja vähäiset työllistymismahdollisuudet näyttävät kaventavan nuorten naisten toimintamahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvässä päätöksenteossa, toteaa Alakärppä.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti naiset, jotka olivat varovaisen luottavaisia oman uran ja työelämän suhteen, pitivät työn ja perheen yhteensovittamista mahdottomana yhtälönä. Lisäksi naiset, jotka olivat huolestuneita, olivat valmiita lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia.
– Jos omaa paikkaa ei esimerkiksi työelämässä löydy, päätöksiä kuten perheen perustamista lykätään tai sitten tehdään sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole ensisijaisia tai toivottuja. Näillä päätöksillä on kuitenkin pitkälle ulottuvat vaikutukset nuorten naisten elämässä.
Alakärppä penääkin yhteiskunnan vastuuta eriarvoistumiskehityksen korjaamiseksi ja nuorten naisten työelämämahdollisuuksien parantamiseksi.
– Poliittisesti tulisi löytyä tahtoa siihen, että löydetään keinoja resurssien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen ja siihen, että nuoret naiset taustastaan riippumatta pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään, ja rakentamaan siten mielekästä elämänkulkua.
KM Outi Alakärppä tutkii väitöskirjassaan nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineiston pohjalta tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin nuorten naisten tulevaisuuden uraa ja työelämää koskevia odotuksia sekä näiden odotuksien yhteyksiä naisten taustatekijöihin. Lisäksi tutkittiin työelämäodotuksien yhteyttä siihen, mitä nuoret naiset odottavat työn ja perheen yhteensovittamiselta. Kyselyaineiston lisäksi väitöstutkimuksessa hyödynnetään haastatteluaineistoa.
Alkuperäisjulkaisu:
Alakärppä, O., Räikkönen, E., Rönkä, A., & Sevón, E. (2022). Confident, cautiously confident or concerned? Working life profiles, capabilities, and expectations for work-family reconciliation among young Finnish women. Community, Work and Family, https://doi.org/10.1080/13668803.2022.2027743
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Outi Alakärppä, puh. 040 805 4827, outi.j.alakarppa@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme