Jyväskylän yliopisto

Väitös 12.2.2022: Koulukokemukset ovat yhteydessä koulumenestykseen, terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen

Jaa
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaisten yläkouluikäisten nuorten kokemukset koulusta ovat suurimmaksi osaksi myönteisiä. Myönteiset koulukokemukset erityisesti sosiaalisista suhteista ovat yhteydessä koulussa menestymiseen, hyvään itsearvioituun terveyteen ja vähäisempään oireiluun.
Ilona Markkanen. Kuva: K-S Foto.
Ilona Markkanen. Kuva: K-S Foto.

TtM Ilona Markkanen tutki väitöskirjassaan oppilaiden koulukokemuksia eli sitä, millainen kouluelämän laatu on suomalaisissa peruskouluissa. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, missä määrin koettu kouluelämän laatu on yhteydessä oppilaiden terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen.

– Nuoret viettävät koulussa suuren osan ajastaan, joten ei ole samantekevää, kuinka nuoret koulunkäynnin ja kouluympäristön kokevat. Koulu on nuorille tärkeä kasvu- ja kehitysympäristö, joten sekä kielteiset että myönteiset koulukokemukset heijastuvat oppilaan kokonaiskehitykseen. Koulunkäynnin ei tarvitse olla aina kivaa ja hauskaa, mutta olisi hyvä, jos oppilaat voisivat saada positiivisia kokemuksia, kokisivat koulunkäynnin mielekkääksi ja viihtyisivät koulutyössään, kertoo Markkanen.

Tulosten mukaan positiiviset kokemukset koulusta olivat yhteydessä positiivisiin tuloksiin niin koulumenestyksen, terveyden kuin terveyskäyttäytymisen osalta. Esimerkiksi koululaiset, jotka olivat sitoutuneita kouluunsa ja kokivat vähäisempää kuormitusta koulutyöstä, raportoivat todennäköisemmin menestyvänsä koulussa, olivat tyytyväisempiä elämäänsä sekä oireilivat muita harvemmin.  Tutkimuksessa havaittiin myös, että mitä negatiivisemmat kokemukset olivat koulusta, sitä enemmän muun muassa riskikäyttäytymistä oppilailla esiintyi.

Suhteet opettajiin sekä toisiin oppilaisiin merkityksellisiä

Tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaaliset suhteet koulussa koettiin pääsääntöisesti positiivisisiksi. Suhteet ikätovereihin raportoitiin useammin myönteisempänä kuin suhteet opettajiin. Koululaiset, jotka kokivat, että heillä on hyvät opettaja-oppilassuhteet, raportoivat muita yleisemmin menestyvänsä koulussa. He myös kokivat itsearvioidun terveytensä muita useammin hyväksi, oireilivat muita vähemmän ja raportoivat muita harvemmin riskikäyttäytymistä.

Vastaavasti oppilaat, jotka kokivat suhteet muihin oppilaisiin hyvinä, raportoivat muita yleisemmin itsearvioidun terveytensä hyväksi, olivat tyytyväisiä elämäänsä ja oireilivat muita vähemmän, mutta he raportoivat riskikäyttäytymistä useammin kuin muut koululaiset.

– Koulussa vietetty aika muokkaa lasten käsityksiä itsestään ja osana yhteisöä. Koulu voi vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin sen ilmapiirin ja kulttuurin kautta. Keskusteluissa kouluelämän laatu ja kouluhyvinvointi jää usein akateemisen menestyksen varjoon, vaikka hyvinvointi itsessään on tärkeä tavoite, toteaa Markkanen.

Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista aineistoa kansainvälisestä WHO-Koululaistutkimuksesta. Kyselytutkimukseen osallistui 13- ja 15-vuotiaita oppilaita vuosina 2006, 2010 ja 2014.

TtM Ilona Markkasen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Students’ perceptions of the quality of school life, health, and health behaviours in Finnish comprehensive schools” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 12.2.2022 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Marjorita Sormunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstilausuutta voi seurata verkkovälitteisenä osoitteesta: https://r.jyu.fi/dissertation-markkanen-120222

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations 466, Jyväskylä 2022, ISSN 2489-9003;466, ISBN 978-951-39-8945-3 ja se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8945-3

Ilona Markkanen valmistui Jyväskylän yliopistosta terveystieteiden maisteriksi vuonna 2007 pääaineenaan terveyskasvatus. Markkanen on työskennellyt vuodesta 2007 lähtien väitöskirjatutkijana, amanuenssina ja projektitutkijana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksella.

Lisätietoja

Ilona Markkanen
TtM
Liikuntatieteellinen tiedekunta
ilona.markkanen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilona Markkanen. Kuva: K-S Foto.
Ilona Markkanen. Kuva: K-S Foto.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote

Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye