HSY:n jätetutkimus: Asukkaiden tuottama sekajätteen määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla – lajittelu lisääntynyt

HSY:n tutkimuksessa pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt jaettiin kokonsa perusteella viiteen ryhmään: yhden huoneiston, 2–4 huoneiston, 5–9 huoneiston, 10–19 huoneiston ja yli 19 huoneiston kiinteistöihin. Keskeisinä havaintoina tuloksista voi nostaa neljä asiaa:

• sekajätteen määrä asukasta kohden vuodessa on laskenut verrattuna vuoden 2018 tutkimukseen
• lajittelu on lisääntynyt erityisesti 5–9 huoneiston kiinteistöillä
• asukkaat ovat oppineet muovipakkausten kierrättämisen
• biojätteen määrä sekajätteen seassa on hienoisessa laskussa, mutta sitä on edelleen sekajätteessä lähes 40 prosenttia.

Jäteastioiden tuonti kiinteistöille on aktivoinut asukkaita lajittelemaan

Keväästä 2021 alkaen kaikissa vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä on ollut keräysastiat sekajätteen lisäksi biojätteelle, kartonki-, lasi- ja muovipakkauksille sekä pienmetallille. Muutos liittyy pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen uudistuneisiin jätehuoltomääräyksiin, jotka lajittelun osalta astuivat voimaan 1.1.2021.

- Uudistus on selvästikin vastannut tarpeisiin. Etenkin 5–9 asunnon kiinteistöillä, jotka saivat eniten uusia lajitteluastioita ja joilla muutos oli suurin, sekajätteen määrä on vähentynyt neljänneksellä verrattuna kolme vuotta aikaisempaan tutkimukseen. Näissä kiinteistöissä kartongin määrä sekajätteessä väheni 43 prosenttia ja muovipakkausten 32 prosenttia, jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo toteaa.

Sekajätteen määrä on vähentynyt kaikissa muissakin kiinteistöissä paitsi omakotitaloissa, joissa se on kasvanut. Kaikki kotitaloudet mukaan laskien sekajätteen määrä on vähentynyt noin kymmenellä prosentilla edelliseen tutkimukseen verrattuna. Nyt sitä syntyy kodeissa keskimäärin 130 kiloa asukasta kohden vuodessa, kun määrä edellisessä tutkimuksessa oli 144 kiloa.

- Tämän tuloksen perusteella voi päätellä, että asukkaat lajittelevat jätteensä aikaisempaa paremmin. Tekemistä toki löytyy vielä paljon. Sekajätteessä on edelleen varsin paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä, mutta myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Esimerkiksi paristot ja akut eivät missään tapauksessa kuulu sekajätteen joukkoon, Kouvo huomauttaa.

Mitä isompi kiinteistö sitä paremmin jätteet on lajiteltu

Sekajätetutkimuksesta ilmenee selkeästi, että koolla on väliä. Sekajätteen määrä kasvaa, mitä pienemmästä kiinteistöstä on kysymys. Isoimmissa, yli 19 huoneiston kiinteistöissä, asukas tuottaa vuodessa keskimäärin 119 kiloa sekajätettä, kun omakotitaloissa luku on 193 kiloa. Isoimmissa kiinteistöissä asukas laittaa sekajätteeseen vuodessa noin 46 kiloa biojätettä, kun omakotitaloissa määrä on 87 kiloa.

- Isoimmilla kiinteistöillä on ollut lajitteluastiat kaikille kerättäville jätteille pisimpään. Ihmiset ovat tottuneet lajittelemaan. Omakotitaloissa taas lajittelu vaatii paljon enemmän viitseliäisyyttä, kun pakkausjätteet pitää kuskata erillisiin ekopisteisiin. Biojäte pitäisi itse kompostoida tai tilata sille erillinen keräysastia, HSY:n projektipäällikkö Leena Tuominen arvioi syitä.

Ylivoimaisesti eniten sekajätteessä on biojätettä. Sen osuus on lähes 40 prosenttia, kuten edellisessäkin tutkimuksessa. Jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan keskimäärin noin 51 kiloa vuodessa.

- Biojätteen lajittelu on asia, johon toivoisimme asukkaiden panostavan, se on iso ekoteko. Me HSY:ssä tuotamme lajitellusta biojätteestä biokaasua, joka on uusiutuvaa energiaa, sekä kompostia, jota käytämme mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. Biojätteen sisältämät ravinteet saadaan talteen ja kiertoon vain lajittelemalla, Tuominen vetoaa.

Koronajätettä tutkittiin erikseen tänä vuonna

HSY on tutkinut pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta noin kolmen vuoden välein koko 2000-luvun. Jätteiden määrän ja koostumuksen seuranta auttaa kehittämään tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää jätehuoltoa. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi neuvonnan sekä jätteiden keräyksen ja hyödyntämisen suunnittelussa.

Koronapandemian myötä kasvomaskeista on tullut yleinen jätelaji. Ne otettiinkin uudeksi tutkimuskohteeksi sekajätteen koostumuksessa. Tulosten mukaan kasvomaskien osuus koko sekajätteen määrästä oli keskimäärin 0,7 prosenttia.

Tutkimukseen kerättiin kaikkiaan noin 28 000 kiloa jätettä eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kuormista otettiin sadan kilon näytteitä, jotka lajiteltiin käsin 42 eri jakeeseen. Lajiteltua jätettä oli lähes 4000 kiloa.