Alueellinen näkökulma esiin koronan jälkiarvioissa, toivoi ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen valmiustoimikunnassa

Eurooppa selviää useasta saman aikaisesta kriisistä

Vastauksia kysymykseen, miten Eurooppa selviää useasta saman aikaisesta kriisistä esitti eversti Petteri Kajanmaa, joka toimii Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajana.

”Ukrainan konflikti on niistä ajankohtaisin. Suurvaltakilpailu on kriisin keskeinen tekijä,” Kajanmaa totesi.

Hän jatkoi, että maa, meri, ilma, kyber ja avaruus ovat ne ulottuvuudet, joita informaatiovaikuttamisen ohella käytetään.

Muutos kokonaiskuvassa entiseen aikaan on se, että mukana kuvassa on entistä enemmän ei-valtiollisia toimijoita.

Venäjän turvallisuusnäkemys ja Yhdysvaltojen näkemys Naton piirissä ovat Euroopan turvallisuuden keskeiset elementit.

Venäjä pyrkii toimillaan palauttamaan valta-asemaansa ja turvaamaan alueensa koskemattomuuden torjumalla Naton lähestymistä kohti Venäjän ydinalueita. Venäjä on päässyt neuvottelupöytiin haluamallaan tavalla sotilaspelotteen avulla.

Täysimittainen sota ei ole käynnissä.

”Geopoliittiset tekijät ovat Venäjän keskeisiä elementtejä siinä, miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii läntisessä turvallisuusympäristössä,” Kajanmaa jatkoi.

Poliittista tahtotilaa Suomen uhkaamiseen ei ole

Johtaja, eversti Petteri Kajanmaa totesi lisäksi, että Suomen turvallisuusympäristö on perinteisesti geopoliittisesti haavoittuva.

”Tällä hetkellä poliittista tahtotilaa Suomen uhkaamiseen ei ole. Suomen lähialue pysyy jännitteisenä, mutta niin kansallinen turvallisuus, kansainvälinen turvallisuus kuin globaali turvallisuuskuva ovat vakaita,” hän jatkoi.

Varautumista reagoimiseen voiman käyttämiseen Suomea vastaan on pidettävä riittävänä kaikkina aikoina.

Valmiustoimikunta keskusteli vilkkaasti alustuksen pohjalta kaikista Suomen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

”Keskeinen seurattava periaate on, että Ukrainan kysymyksestä ei keskusteltaisi valtioiden välillä ilman Ukrainan läsnäoloa,” eversti Petteri Kajanmaa muistutti keskustelussa.

Kiitoksissaan ylijohtaja Savolainen kertoi alueellisen valmiustoimikunnan tehtävistä varautumisen yhteensovittamisessa eri viranomaisten välillä. ”Energia- ja huoltovarmuuskysymykset sekä kausityöntekijöiden saatavuus ovat tällä hetkellä merkittävimmät silmälläpidettävät seikat,” Savolainen totesi.

Edelleen on tarpeen huolehtia terveysturvallisuudesta kohtaamisissa ja ottaa rokotteet

Puheenvuorossaan ylijohtaja Terttu Savolainen totesi, että koronaepidemia on tasaantunut viimeisen parin viikon aikana. Rajoituksia on purettu ympäri maata valtioneuvoston linjauksen mukaisesti alueellisiin arvioihin perustuen. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on voimassa enää TTL 58 d pykälän mukaiset rajoituspäätökset, joilla edellytetään toiminnan harjoittajilta terveysturvallisuustoimia.

Savolainen katsoi, että juuri tällä hetkellä terveydenhuollon kuormitus vaihtelee eri alueilla merkittävästi Suomessa. ”Etelä-Suomen hiihtolomat ovat nyt alkaneet, ja se tuo meidänkin alueemme paljon perheitä lomien viettoon. Hiihtolomaviikkojen seurauksia seurataan alueilla tarkkaan koronakoordinaatioryhmissä ja aluehallintovirastossa,” Savolainen lisäsi.

Valtioneuvoston suositus on jatkaa etätöitä helmikuun loppuun, ja tämän jälkeen todennäköisesti yhteiskunta palaa enemmän tai vähemmän lähityöhön, toivon mukaan terveysturvallisia toimia noudattaen.

”Vielä on tarpeen huolehtia terveysturvallisista toimintatavoista eri kohtaamisissa ja tilaisuuksissa. Tällä hetkellä katseet ja mielenkiinto ovat siinä, kuinka yhteiskunnan avaaminen onnistuu, ja kuinka pandemian aiheuttamia vaurioita ja hoitovelkaa saadaan korjattua,” Savolainen näki.

Kaksi vuotta pandemian alueellisia torjuntatoimia

Nyt olemme kaksi vuotta toteuttaneet pandemian torjuntatoimia. Näillä toimilla on ollut vaikutuksia niin talouteen, ihmisiin kuin yrityksiin. Nämä vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme usean vuoden ajan ja niihin on hyvä kiinnittää huomiota.

”Nyt on myös hyvä arvioida, kuinka onnistuneita eri toiminnot olivat, ja kuinka pandemian hoito onnistui kokonaisuutena. Yleisesti voidaan arvioida, että Suomi onnistui erinomaisesti torjumaan epidemiaa ja taudin vakavia seurauksia,” Savolainen näki.

Savolainen totesi, että hybridistrategia osoittautui onnistuneeksi toimintatavaksi, etenkin kun päätösvaltaa ja taudin epidemian torjuntatoimia siirrettiin alueellisten toimijoiden vastuulle.

”Onnistunut epidemian torjunta tapahtui aluetasolla. Toki valtakunnallisten linjausten ja strategian tukemana. Alueella keskeisessä roolissa on ollut sairaanhoitopiirien ja kuntien terveydenhuolto, kun puhutaan epidemian torjunnan keskeisistä toimista ja välineistä. Yhteistoiminta tapahtui koronakoordinaatioryhmissä ja monien verkostojen toiminnassa.”

”Valtakunnallisia selvityksiä ja raportteja kootaan, mutta tarpeen on myöskin meidän alueella keskustella, ja tuoda esiin, mikä alueella meni hyvin, ja millä toimilla oli vaikuttavuutta. Tuleeko näissä valtakunnallisissa raporteissa riittävästi alueiden näkökulma esiin?,” ylijohtaja Savolainen kysyi.

Koronan huippu ehkä nyt pohjoisessa

Pohjois-Pohjanmaan vs. sairaanhoitopiirin johtaja Juha Korpelainen, Kainuun soten edustaja johtajaylilääkäri Ritva Kanervo ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Pasi Eskola esittivät katsaukset ajankohtaisesta koronatilanteesta.

”Kolmansien rokotteiden ottamiseen tulee jokaista edelleen kannustaa,” totesi Oulun kaupungin terveysjohtaja Jorma Mäkitalo.

Muut pyydetyt täydentävät puheenvuorot ja keskustelu käytiin varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan yhteensovittamisen näkökulmasta.

Palvelut pystytään Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tuottamaan henkilöstön lisääntyneistä sairaspoissaoloista huolimatta.

Varautumisen raportti 2021 esittelyssä

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtaja Petteri Koskinen esitteli Alueellisen varautumisen raportin 2021, joka on laadittu sisäministeriön pyynnöstä.

Varautumista on toteutettu laaja-alaisesti verkostoyhteistyön kautta. Alueellinen paikallinen ja eri toimijoiden yhteinen tilannekuva välittyi näissä verkostoissa.

Kansallinen riskiarvio päivitetään valtakunnallisesti tämän kevään aikana sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelliset riskiarviot kuluvana vuonna. Harjoitukset toteutetaan laajassa yhteistoiminnassa ja valmiustoimet pohjautuvat alati päivittyviin riskiarvioihin. Paikalliset toimijat voivat hyödyntää riskiarvioita omien suunnitelmien päivityksessä.

Korona-pandemian lisäksi toinen merkittävä häiriötilanne vuonna 2021 oli Kalajoen suurmetsäpalo sekä paikalliset sääolosuhteista aiheutuneet häiriöt.

Alueellinen maanpuolustuskurssi 2022 järjestetään Raahessa kesäkuun alussa.

Uhkat ja riskit edellyttävät varautumista

Lähitulevaisuudessa jatkuvan pandemian lisäksi huomionarvoisia ovat kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa, sekä ilmiöt informaatiovaikuttamisessa ja erilaiset tietoturvahyökkäykset. Huoltovarmuuden kannalta tärkeitä ovat kriittisen infrastruktuurin toimivuus, sekä elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen turvaaminen.

LIITE 1: Pohjois-Suomen alueellinen valmiustoimikunta 2022.

Jokilaaksojen turvallisuusfoorumi, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto - Kainuun valmiusfoorumi, Kainuun prikaati, Kainuun rajavartiosto, Kainuun sote kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki, Koillismaalta Kuusamon kaupunki varaedustajanaan Pudasjärven kaupunki, Käräjäoikeuksien edustajat, Länsi-Suomen merivartiosto, Maahanmuuttovirasto, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, Oulun Kauppakamari, Oulun kaupunki, Oulun poliisilaitos, Pelastuslaitosten edustajat, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Suojelupoliisi, SPR Oulun piiri sekä YLE Pohjois-Suomi.

Lisätietoja:

Terttu Savolainen, ylijohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 050 583 9912, terttu.savolainen@avi.fi

Petteri Koskinen, johtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, petteri.koskinen@avi.fi

Risto Heikkinen, pelastusylitarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, risto.heikkinen@avi.fi