Kokonaiskestävällä aluekehittämisellä turvallinen ja houkutteleva Keski-Suomi
Kutsu medialle: Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeeen loppuseminaari perjantaina 11.3.2022 klo 12.00-14.00, Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen Tietoniekka-tila (Seminaarinkatu 15, 1. krs) & etäyhteys (Zoom)
----------
”Aluekehittäminen saattaa tuntua kaukaiselta tilanteessa, jossa lähialueellamme on aloitettu sota. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen, sillä Venäjän asevoimien hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta aluekehittämiseen, joka vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, projektitutkija Jan Kunnas sanoo. ”Tilanne korostaa esimerkiksi tarvetta maatalouteen, joka turvaa elintarvikkeiden saannin toimimalla ilman fossiilisia tuotantopanoksia. Ukrainan kevätkylvöt voivat jäädä tekemättä sodan jatkuessa vielä kuukauden.”
Hankkeen keskeinen lähtökohta on ollut näkemys siitä, että ainoastaan ympäristön tilaa heikentämätön aluekehitys voi olla kestävää. Kokonaiskestäväksi voidaan kutsua ekologisesti kestävällä pohjalla olevaa aluekehitystä, joka on myös taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää.
Tutkijat peräänkuuluttavat paluuta niin sanottuun aluepoliittisesti herkkään aluekehittämiseen, joka tulee toteuttaa ekologisen kestävyyden rajoissa. Tulevaisuudessa on tähdättävä alueiden välisten kehityserojen tasaamiseen, mikä edistää sosiaalista kestävyyttä ja ehkäisee yhteiskunnan jakautumista. Kokonaisvaltaisen ympäristökriisin oloissa pelkkä talouskasvun maksimointi jollain alueella ei enää riitä aluekehittämisen tehtäväksi.
Keski-Suomesta edelläkävijä ympäristöasioissa?
”Yhteisellä planeetallamme Keski-Suomi ei ole suojassa globaalien ympäristökriisien, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon suorilta ja välillisiltä vaikutuksilta”, Kunnas muistuttaa. Aluekehitys, joka ei ole ekologisesti kestävää, ei voi pidemmän päälle myöskään ylläpitää maakunnan kilpailukykyä.
Niin sanotut hyvän elämän tekijät voivat tuoda alueelle kilpailuetua. Laadukas rakennettu ympäristö ja monimuotoinen lähiluonto sekä riittävät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ovat tulevaisuusinvestointeja. Aluekehitysrahoitusta onkin suunnattava nykyistä kohdennetummin edistämään toimintaa, joka pitää yllä ja parantaa ympäristön tilaa.
Globaalien ongelmien vaatimat ratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia edelläkävijöille. ”Tämä tarjoaa Keski-Suomelle tilaisuuden nostaa profiiliaan ja tehdä aluetta tunnetuksi ongelmien ratkaisijana. Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on luoda sitä”, Kunnas visioi.
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Kestävät aluekehityshankkeet -video
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teea Kortetmäki, Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -hankkeen vastuullinen johtaja, Jyväskylän yliopisto, teea.t.kortetmaki@jyu.fi, p. 040 183 4918
Jan Kunnas, jan.kunnas@gmail.com p. 044 973 9320
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme