Jätehuolto toiminut häiriötilanteissakin

Koettu koronapandemia sekä muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ovat osoittaneet, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Kunnalliset jätelaitokset ja yksityiset jätehuoltoyritykset ovat kyennet kuitenkin luomaan ja käyttöönottamaan toimintamalleja, joilla on varmistettu mm. pandemian eri vaiheissa jätehuoltopalveluiden tuottaminen sekä työntekijöiden että jätehuollon asiakkaiden turvallisuus.

Suomen huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva jätealan huoltovarmuustoimikunta on jo pitkään tehnyt töitä alan valmiussuunnittelun parissa. Keskeisessä roolissa häiriötilanteissa onnistumiselle on varautumisen suunnittelu ja suunnitelmallinen kehittäminen. Pandemia onkin testannut jätehuoltosektorin kykyä reagoida häiriötilanteessa.

”Toimikunnassa olemme todenneet, että korona on aiheuttanut moninaisia, yllättäviäkin vaikutuksia jätehuoltoyrityksille ja liiketoiminnalle, mutta jätehuoltopalvelut on onnistuttu turvaamaan sujuvalla yritysten ja viranomaisten yhteistyöllä”, summaa kulunuttu ajanjaksoa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

Lehtipuu toteaa, että yrityksillä oli uudessa tilanteessa tarve saada nopeita, täsmällisiä toimintaohjeita. Olennaista on, että yritysten omat ohjeet ovat ajan tasalla. Hän katsookin, että päivitetystä varautumisoppaasta on iso hyöty yrityskohtaisen varautumisen kehittämisessä.

Oppaasta tukea varautumiseen ja toimintavarmuuteen

Jätealan huoltovarmuustoimikunta julkaisi keväällä 2021 oppaan tukemaan jätehuoltotoimijoita varautumisensa kehittämisessä. Oppaassa kuvataan häiriöihin varautumisen prosessi sekä varautumisen kehittämisen vaiheet. Oppaan on kirjoittanut jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri Timo Hämäläinen. Oppaan ensimmäinen versio, jätehuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje, on julkaistu vuonna 2011.

Toimikunnan laatima opas tukee kriittisiä jätehuoltotoimijoita oman varautumisensa kehittämisessä ja toimintavarmuutensa ylläpitämisessä.

Koronapandemia on osoittanut, kuinka tärkeää valmiussuunnittelu on, vahvistaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n käyttöpäällikkö Tiila Korhonen.

”Vaikka kaikkeen emme olleet varautuneet etukäteen oli pohjatyö hyvin tehty ja siitä oli helppo lähteä liikenteeseen”, hän toteaa.

Korhonen tunnustaa, että pandemian laajuus ja vakavuus tulivat kaikille yllätyksenä vuoden 2020 maaliskuussa. Tämän vuoksi tilanteeseen sopeutumisessa ja uusien toimintatapojen luomisessa ja käyttöönotossa tuli kiire. Hän kuitenkin katsoo, että tehty valmiussuunnittelu auttoi saamaan uudet käytännöt pyörimään.

Korhonen korostaa, että henkilöstön ammattitaito ja vastuullisuus olivat kriittisiä tekijöitä siinä, että siirtyminen korona-aikaan sujui hyvin ja toiminnan laatu ei ole tämänkään jälkeen heikentynyt. Hänen mukaansa oleellista pandemian aikana on ollut keskittyä palvelutuotannon turvaamiseen ja siihen etteivät esimerkiksi poissaolojen vaikutukset ole näkyneet jätteentuottajille.

Jätehuoltoala yhteiskunnan elintärkeä toiminto

Toimiva jätehuolto on välttämätön osa nykyistä yhteiskuntaa. Jätehuolto on kansalaisten terveyteen ja elinympäristöön vaikuttava välttämättömyyspalvelu ja osa yhdyskuntien infrastruktuuria.

Jätehuolto on ollut koko 2000-luvun voimakkaassa kehityksessä. Perinteisestä jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta on siirrytty jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn. Suomeen on rakennettu erilaisten jätteenpoltto-, bio- ja mekaanisten lajittelulaitosten verkosto. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri Timo Hämäläinen toteaa toimintaympäristön muutoksen vaikuttaneen merkittävästi jätehuollon mahdollisiin häiriötilanteisiin ja niihin varautumiseen.

”Varautumisessa tuleekin entistä keskeisimmin huomioida oman toiminnan lisäksi keskeiset yhteistyökumppanit ja sopimuskumppanit”, muistuttaa Hämäläinen.

Jätehuollon palveluiden häiriöttömyys kaikissa tilanteissa edellyttää jätehuoltopalveluita tuottavien kunnallisten ja yksityisten yritysten varautumista. Oppaassa esitellyt asiat tukevat varautumista niin jätehuoltoyrityksen omassa toiminnassa kuin laajemmin yhteiskunnassa ilmeneviin häiriötilanteisiin, jotka merkittävästi vaikuttavat jätehuoltopalveluiden tuottamiseen.

Varautuminen on jätehuoltotoimijalle lakisääteinen velvoite. Tämän lisäksi korkean toimintavarmuuden tulisi olla kiinteä osa jätehuollon toiminnanharjoittajien palveluiden laatua sekä palvelulupausta.

Jätealan huoltovarmuustoimikunta toimii Huoltovarmuusorganisaatiossa Terveydenhuoltosektorin alaisuudessa. Toimikunnassa on edustettuina alan yksityiset ja julkiset yritykset ja keskeiset viranomaiset. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Marja-Riitta Korhonen ympäristöministeriöstä ja sihteerinä Timo Hämäläinen Suomen Kiertovoima ry KIVOsta.

Opas jätehuoltotoimijan varautumisen kehittämiseen on ladattavissa Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilta: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf

Lisätietoja toimikunnasta ja huoltovarmuustyöstä: timo.hamalainen@kivo.fi, 050 442 2371
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/toimialat/terveydenhuolto/sektori-ja-poolit