Oulun yliopisto

Tiaiset avuksi metsälintujen laskentaan

Jaa
Lintujen pesimäpuuhat ovat piakkoin alkamassa ja keväinen linnunlaulu kiinnittää huomion. Tuttu ti(ti)tyy paljastaa lähistön talitiaiset. Toiset lajit taas ovat hankalampia havaita. Tutkijat pohtivat, voisivatko tiaiset olla avuksi muiden metsälintujen runsauden arvioinnissa. Lintulaskentoihin toivotaan taas osallistujia touko-kesäkuussa.
Talitiainen (Parus major). Kuva: Maximilian Vollstädt
Talitiainen (Parus major). Kuva: Maximilian Vollstädt

Tuore tutkimus tuo uuden idean lintuyhteisöjen runsauden arviointiin. Monien lintujen populaatiokoko on huolestuttavasti pienenemässä, ja tarvitaan menetelmiä, joilla voidaan arvioida määrien vaihteluja. Tiaisten maailmanlaajuinen levinneisyys ja silmiinpistävä käyttäytyminen voivat avata uusia, tehokkaita ja edullisia mahdollisuuksia metsälintujen runsauden arviointiin.

Tietyillä lajeilla on taipumusta esiintyä yhdessä muiden lajien kanssa. Aiemmin on jäänyt vähemmälle huomiolle mahdollisuus tehdä tämän perusteella päätelmiä eri lajien tiheydestä. Kuitenkin esimerkiksi muuttolinnut käyttävät usein tietoa paikkalintujen, kuten tiaisten tiheydestä elinympäristön valinnassaan.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, voiko tiaisten runsaus kertoa yleisemmin metsälintujen tiheydestä. Tutkijat analysoivat metsälintujen runsauden vaihtelua suhteessa tiaisten määrään Suomessa ja Ranskassa. Tulokset viittaavat siihen, että tiaiset saattavat toimia lintutiheyden indikaattorina Pohjois-Euroopan metsälintuyhteisöissä.

Nykyiset kansalaisille suunnatut lintujen seurantaohjelmat edellyttävät erittäin korkeatasoista lajintunnistustaitoa. ”Jos metsälintujen tiheyksiä voitaisiin arvioida käyttämällä merkkinä tiaisten runsautta, olisi mahdollista hyödyntää myös vähemmän kokeneiden lintutarkkailijoiden havaintoja tukemaan käynnissä olevia lintulaskentoja. Helposti havaittavien tiaisten avulla kansalaisia voitaisiin saada enemmän mukaan lintujen havainnointiin ja kansalaistieteeseen”, väitöskirjatutkija Mira Kajanus pohtii.

Tämä voisi laajentaa alueellista ja ajallista lintujen seurantajärjestelmää. Tiaisindikaattorin hyödyt nähdäänkin erityisesti suuressa mittakaavassa, sillä sen avulla voisi toteuttaa kattavamman havaintopaikkaverkon kuin perinteisessä lajitason seurannassa. Hyöty voisi olla suuri esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimuksessa. ”Ajatus tiaisten hyödyntämisestä muiden lajien tiheyden merkkinä on kuitenkin vielä alustava ja vaatii lisätutkimuksia”, Kajanus painottaa.

Tutkimuksessa käytettiin aineistoa pitkäaikaisista pesimälintulaskennoista, jotka on Suomessa toteutettu touko-kesäkuussa. Vapaaehtoisia lintuharrastajia, jotka pystyvät tunnistamaan kaikki linnut visuaalisesti ja akustisesti, toivotaan jälleen mukaan. Lue lsää Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilta.

Tiaisia on tutkittu pitkään Oulun yliopistossa

Lintuja on yleensä käytetty enemmänkin luonnontilan arvioinnissa, eikä niinkään kertomaan toisten lajien runsauksista. Käkiä ja tikkoja on kuitenkin tutkittu enemmän, sillä ne ovat suorassa vuorovaikutuksessa muiden lintulajien kanssa: käet munivat toisten pesiin ja tikkojen hakkaamia koloja hyödyntävät monet lajit.

Oulun yliopistossa tiaisia on tutkittu pitkään eri tutkimusryhmissä. Tässä tutkimuksessa mukana olivat myös Sami Kivelä ja Jukka Forsman, jonka johdolla tutkitaan myös tiaisten ja kirjosieppojen välisiä keväisiä pesäpaikan valintoja. Tutkimukseen osallistui myös Jyväskylän yliopiston, Luonnontieteellisen keskusmuseon sekä kansainvälisten kumppaneiden tutkijoita.

  • Tutkimus on julkaistu Ecology and Evolution -sarjassa helmikuussa 2022.
    Tutkimusartikkeli: Kajanus, M. H., Forsman, J. T., Vollstädt, M. G. R., Devictor, V., Elo, M., Lehikoinen, A., Mönkkönen, M., Thorson, J. T., & Kivelä, S. M. (2022). Titmice are a better indicator of bird density in Northern European than in Western European forests. Ecology and Evolution, 12, e8479. https://doi.org/10.1002/ece3.8479

Lue lisää Oulun yliopiston lintututkimuksesta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:


Väitöskirjatutkija Mira Kajanus, Mira.Kajanus@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, p. 050 4344261

Kuvat

Talitiainen (Parus major). Kuva: Maximilian Vollstädt
Talitiainen (Parus major). Kuva: Maximilian Vollstädt
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.

Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye