Työterveyslaitos

Keskusteleva johtaminen parantaa turvallisuutta

Jaa
Työpaikkojen kiinnostus ja paneutuminen työturvallisuuden parantamiseen on entisestään kasvanut. Nolla tapaturmaa -foorumin vuosittaista tasoluokitusta haki jäsentyöpaikoista ennätysmäärä. Riskien arviointiin on löytynyt uusia käytäntöjä ja tapoja. Tasoluokitusten merkitys työturvallisuuden kehittämisessä nousee esiin foorumin järjestämässä Turvallisuus on yhteinen matka -seminaarissa toukokuun alussa Tampereella.

Työterveyslaitoksen mediatiedote 6.4.2022 

Työturvallisuuden tasoluokituksen sai tällä kertaa 92 yritystä 123:sta hakijasta – ja niistä 37 välttyi viime vuonna kokonaan tapaturmilta. Sekä hakijamäärä että nollan tapaturman saavuttaneiden työpaikkojen lukumäärä ovat jälleen uusia ennätyksiä. Tärkeämpää kuin pyöreän nollan saavuttaminen on kuitenkin turvallisuusajattelun sisäistäminen ja pyrkimys tapaturmien välttämiseen. 

Johdon kannattaa näyttää kiinnostuksensa 

Tasoluokituksen kriteerit on luotu yhdessä jäsentyöpaikkojen kanssa.Kriteereihin lukeutuvat esimerkiksi työtapaturmien määrä ja niiden vakavuus. Tasoluokituksen saadakseen työpaikan on hallittava työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely. 

Työturvallisuuskulttuurin luomisessa on korostunut johdon näkyvä toiminta. Johto voi edistää työturvallisuutta esimerkiksi tekemällä kierroksia, safetywalkeja, tuotannossa ja keskustelemalla henkilöstön kanssa. Johdon näkyvä sitoutuminen kehittää turvallisuutta entisestään työpaikoilla.  

 Työturvallisuustyössä aito dialogi henkilöstön kanssa on jatkuvan parantamisen ja sitoutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Pelisääntöjen tulee olla kaikille selvillä, ja turvallisen käyttäytymisen havainnoista on pysähdyttävä vuoropuheluun arjessa, sanoo Suomen johtavan betonielementtien valmistajan Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala. 

– Meillä turvallisuuskeskustelut ovat tärkeä osa johdon ja esihenkilöiden päivittäistä näkyvää johtamistapaa. Aiheena on usein positiivinen turvallisuuspalaute ja epäkohtiin puututaan rakentavassa hengessä keskustellen, ei sormella osoittaen, Tuukkala selventää. 

Tuukkala kertoo johtamansa yrityksen matkasta kohti nolla tapaturmaa -kulttuuria kaksipäiväisessä seminaarissa Tampereella 3.-4.5.2022 . Seminaariin voi osallistua joko paikan päällä Tampere-talossa tai verkon välityksellä. 

Korona on lisännyt tietoisuutta riskinarvioinnista 

 

Vuonna 2021 elettiin toista koronapandemian aikaista vuotta, ja niin virustorjunnassa kuin muussa työturvallisuuden edistämisessä onnistuttiin. Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän keräämien havaintojen mukaan riskinarviointi osataan suomalaisilla työpaikoilla. 

– Tietyssä mielessä korona on lisännyt tietoisuutta riskinarvioinnin merkityksestä. Sen merkitystä ei tarvitse enää selittää, Työterveyslaitoksen tuotepäällikkö ja Nolla tapaturmaa -foorumin johtaja Tiina-Mari Monni toteaa. 

Etätyön yleistyttyä erityistä huomiota tarvitaan etätyön riskien arvioimiseen. Tämä on jo noussut uudeksi kehittämiskohteeksi. 

Turvallisuus kuuluu kaikille 

Työturvallisuuskulttuuri kehittyy aidoimmin, kun kaikki sitoutuvat sen kehittämiseen. Hyviä kokemuksia on saatu turvallisuushavaintokierroksista ja turvallisuushavaintojen tekemisen menetelmien kehittämisestä.  

 Turvallisuushavaintojen idea on, että niitä tehdään työn lomassa, kun havaitaan jokin kehittämiskohta, Monni sanoo. 

Havaintojen määrän kasvattaminen kannattaa. Tähän voidaan pyrkiä vaikkapa asettamalla tavoitteeksi, että kukin työntekijä tekisi ainakin pari havaintoa työvuoden aikana. Samalla lähes järjestään tapaturmien määrillä on taipumus kurvata laskuun. 

Työpaikkojen onnistumiset esillä seminaarissa 

Nolla tapaturmaa -foorumin järjestämä vuosittainen seminaari pystytään parin vuoden tauon jälkeen järjestämään kohtaamisena paikan päällä. Tampere-talossa järjestettävä seminaaritapahtuman lisäksi tarjolla on vaihtoehtona suoratoisto etäyhteydellä. 

Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumiin on 20.4.2022, alennettu Early Bird -hinta on voimassa 10.4.2022 asti. 

Seminaarissa joukko tasoluokituksen saaneita yrityksiä avaa työturvallisuuskulttuuriaan. Turvallisuusajatteluun inspiroivaa näkökulmaa antaa myös suomalainen löytöretkeilijä ja vuorikiipeilijä Patrick ”Pata” Degerman. Muun muassa lukuisten Etelämantereen vuorenhuippujen valloittamisesta tunnettu Degerman kertoo, miten riskejä hallitaan, kun ei tiedetä, mitä matka tuo tullessaan ja mitä oppeja tästä voisi siirtää työpaikoille. 

 

Lisätiedot 

tuotepäällikkö Tiina-Mari Monni, Työterveyslaitos, tiina-mari.monni@ttl.fi, 050 433 1607 

ohjausryhmän puheenjohtaja, riskienhallintajohtaja Anna Melleri, Nolla tapaturmaa -foorumi, anna.melleri@vr.fi, 040 862 1880 

Ilmoittaudu tapahtumaan 20.4.2022 mennessä

Työturvallisuuden tasoluokituksen saavat nämä 92 työpaikkaa 

Taso I Maailman kärjessä (46 työpaikkaa) 

Abloy Oy  
Ahlstrom-Munksjö Glassfibre Oy Karhulan tehdas  
Alamarin-Jet Oy  
Aurubis Finland Oy  
Bosch Rexroth Oy  
DaniscoSweeteners Oy  
DS Smith, Finland  
Elenia Oy  
Euroports Pietarsaari Oy Ab  
Ewapower Oy Ab  
EvonikSilica Finland Oy  
Forchem Oyj  
Gustav Paulig Oy Ab  
Helen Oy 
Helen Sähköverkko Oy  
Hydac Oy  
Kekkilä Oy  
MeramaTec Oy  
Metso Outotec Finland Oy, Tampereen toimipiste  
Neles Finland Oy  
Neova Oy  
Orion Oyj  
Ovako Imatra Oy Ab  
PrefereResins Finland Oy  
Primo Finland Oy Ab  
Radiometer Turku Oy  
Rauman Satama Oy  
Roal Oy  
Sandvik Mining and Construction Oy, Tampere  
SK Protect Oy  
Solenis Finland Oy  
SSAB Europe, Raahen tehdas  
Steris Finn-Aqua 
Suominen Kuitukankaat Oy  
Suur-Savon Sähkö Oy  
Tapaturva Oy  
Tervakoski Oy  
ThyssenKrupp Aerospace Finland Oy  
Tmi Tiina Lius 
Työterveyslaitos  
Umicore Finland Oy  
Valokuitunen Oy  
Venator P&A Finland Oy  
VEO Oy  
Yara Suomi Oy, Siilinjärvi  
Yara Suomi Oy, Uudenkaupungin tehtaat 

Taso II  – Kohti maailmankärkeä (30 työpaikkaa) 

AGCO Power Oy  
Ahlstrom-Munksjö Tampere Oy  
Aidian Oy  
Anora Group 
Arla Oy  
Arme Oy  
Caverion Suomi Oy  
Dahl Suomi Oy  
Digita Oy  
Finnpilot Pilotage Oy  
Freeport Cobalt Oy  
Gasum Oy konserni 
Golder Associates Oy   
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 
If VahinkovakuutusOyj, Suomen sivuliike 
Inspecta Oy  
Kongsberg Maritime Finland Oy  
KotkanEnergia Oy  
Mirka Oy Ab  
Mölnlycke Health Care Oy  
Nordkalk Oy Ab  
Pohjola Rakennus Oy Suomi  
Sandvik Mining and Construction Finland Oy  
Sandvik Mining and Construction Oy, Turuntehdas 
Sappi Finland I Oy  
Savon voimaOyj 
Skanska Oy  
Sodexo Oy  
UPM Plywood Oy Suomentoiminnot 
Westenergy Oy Ab

Taso III Suuntana maailmankärki (16 työpaikkaa) 

Coor Service Management Oy  
Elekmerk Oy  
ISS Palvelut Oy  
Jaakkoo-Taara Oy  
Kiertokapula Oy  
Kiilto Oy  
Lahti Energia -konserni 
Mantsinen Group Ltd Oy  
Milectria Oy / Milectria Power Oy  
Moventas Gears Oy  
OlviOyj 
Oras Oy  
PunaMusta Media Oyj 
ViskoTeepak Oy Ab  
Vitrulan Composites Oy  
VR-Konserni 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet

Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Työterveyslaitos
Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

+35830 474 1https://www.ttl.fi/

Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.

Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.

Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.

Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)

Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos

Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande

Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.

Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote

Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.

The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release

Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.

I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande

Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye