Kotiympäristö ja vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehitystä
![Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.](/data/images/00822/743a19f7-62c8-4e92-a3c0-3230e39835ab-w_720.jpg)
Jyväskylän yliopiston Vuokko-pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin lasten kotiympäristön, vanhempien kokemien oppimisvaikeuksien ja vanhempien koulutustason yhteyttä lasten varhaisten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Lapsia seurattiin 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi.
Kotiympäristöllä tiedetään olevan keskeinen rooli lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksessä etenkin varhaislapsuudessa.
– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, kertoo tutkijatohtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologia tiedekunnasta.
Tutkimuksen mukaan numeerinen kotiympäristö ennusti lasten numeeristen taitojen kehittymistä kolmevuotiaana. Tulokset osoittavat kiinnostavalla tavalla, kuinka jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan arjen erilaisiin toimiin.
Lapsen taidot muokkaavat kodin oppimisympäristöä
Tulokset osoittivat myös lasten varhaisten taitojen yhteyden siihen, millä tavalla vanhemmat reagoivat kehittyviin taitoihin kotiympäristössä.
– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.
Tutkijat havaitsivat lasten taitojen ja kotiympäristön välillä olevan käänteinen yhteys: lapsen taitojen kehityksen ollessa hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista 5–6-vuotiaina. Toisaalta taidoiltaan edistyneiden lasten kohdalla vapaamuotoisempi määrillä ja numeroilla puuhastelu kotiympäristössä väheni. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen omien kiinnostuksenkohteiden muuttuminen tai taitojen kehittymistä huomioivien uudenlaisten aktiviteettien tarjoaminen.
– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että jo pienet lapset muokkaavat aktiivisesti oppimisympäristöään, saaden vastakaikua kehittyville taidoilleen kotiympäristössä, Salminen kertoo.
Vanhempien oppimisvaikeudet ja koulutus ennustavat lapsen taitojen kehitystä jo varhain
Vanhempien mahdolliset oppimisvaikeudet ja koulutustaso selittivät osan lasten taitojen vaihtelusta, joskin havaittu selitysosuus oli pieni.
Äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Lisäksi korkeammin koulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä viisivuotiaiden lastensa kanssa.
Oppimisen haasteiden tiedetään kulkevan usein perheissä sukupolvesta toiseen. Vanhempien kokemat matemaattiset- ja lukivaikeudet nostavat lasten todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia. Toistaiseksi tietoa matemaattisten taitojen vaikeuksien periytyvyyden osalta on kuitenkin saatavilla huomattavasti lukivaikeuksia vähemmän.
Tutkimuksen mukaan vanhempien matemaattiset- ja lukivaikeudet ennustivat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Vaikutukset näkyivät sekä saman taitoalueen sisällä, mutta myös niiden yli. Esimerkiksi vanhemman kokemat matematiikan vaikeudet ennustivat siis sekä lapsen numeerisia että kielellisiä taitoja. Osa yhteyksistä ilmeni jo taaperoiässä ja osa hieman myöhemmin, lasten ollessa 5–6-vuoden ikäisiä.
– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sukuriskin yhteys lapsen taitojen kehitykseen on havaittavissa matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta jo varhain. Tarvitsemmekin lisää pitkittäistutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää sukuriskin erilaisia vaikutusmekanismeja sekä varhaisten kasvuympäristöjen tarjoamia suojaavia tekijöitä. Tällöin avainasemassa on tutkimus, joka yhdistää sekä perheiden että varhaiskasvatuksen näkökulmat, Salminen toteaa.
Lisätietoja:
tutkijatohtori Jenni Salminen, jenni.e.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 4032
Tutkimusartikkeli:
Salminen, J., Khanolainen, D., Koponen, T., Torppa, M. & Lerkkanen, M.-K. (2021). Development of Numeracy and Literacy Skills in Early Childhood—A Longitudinal Study on the Roles of Home Environment and Familial Risk for Reading and Math Difficulties. Frontiers in Education, 6:725337. https://doi.org/10.3389/feduc.2021.725337
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
![Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.](/data/images/00822/743a19f7-62c8-4e92-a3c0-3230e39835ab-w_240.jpg)
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana selvittämässä puupintojen antiviraalisia ominaisuuksia27.6.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus valottaa eri puulajien mahdollisia antiviraalisia ominaisuuksia. Puupinnat voivat vähentää virustautien leviämistä ja on yksi keino taistella viruksia ja bakteereja vastaan.
Ultralyhyiden laserpulssien avulla tehtävä muokkaus on uusi menetelmä 2D-materiaalipohjaisten laitteiden valmistukseen26.6.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Uusi yhteistutkimus paljastaa ultralyhyiden laserpulssien huomattavan potentiaalin tarjota uusia ratkaisuja 2D-materiaalien käsittelyyn ja valmistamiseen. Tästä olisi apua useille teknologian kehittäjille ja teollisuudelle, jotka kehittävät esimerkiksi nopeita valoilmaisimia, joustavaa elektroniikkaa, biohybridejä ja tulevaisuuden aurinkokennoja.
Mistä keinot uusiin läpimurtoihin? Chydenius-seminaari tuo keskusteluun innovaatioiden ja talouden yhteyden25.6.2024 14:23:54 EEST | Tiedote
Kokkolan Chydenius-seminaari järjestetään perjantaina 28.6. (klo 12.30–16) Kokkolan kaupungintalon Kokkolasalissa. Seminaarin otsikkona on ”Talouskasvu vaatii innovaatioita – Mistä keinot uusiin läpimurtoihin?”. Puhujina mm. Aki Kangasharju, Pasi Kuoppamäki, Ulla Lassi, Matias Mäkynen ja Riikka Heikinheimo.
Jyväskylän yliopisto mukana Porin Suomi-areena-tapahtumassa: Pitäisikö koulun muuttua?25.6.2024 14:22:00 EEST | Tiedote
Koulu on ollut pitkään suomalaisille ylpeyden aihe. Nyt PISA-tulokset heikkenevät ja yhä useampi voi huonosti. Mikä mättää? Mitä koulussa pitäisi muuttaa? Jyväskylän yliopiston järjestämään paneelikeskusteluun Porin Suomi-areenaan saapuvat keskustelemaan muun muassa kansanedustaja Minja Koskela ja OKM:n erityisasiantuntija Venla Bernelius.
Sotilaan kuormittumisesta reaaliaikaista tietoa puettavalla teknologialla25.6.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on valittu yhdeksi Puolustusvoimien tutkimusohjelman 2025 päävastuulliseksi toteuttajaksi. Liikuntatieteellinen tiedekunta vastaa projektista, jossa luodaan puettava sensoriratkaisu taistelijan fyysisen toimintakyvyn, kuormitustilan sekä suorituskyvyn reaaliaikaiseen seurantaan ja tiedon tallentamiseen. Lisäksi projektissa kehitetään fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmä, jolla mitataan sotilaan fyysisiä ominaisuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme