Jyväskylän yliopisto

Kotiympäristö ja vanhempien oppimisvaikeudet ennustavat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehitystä

Jaa
Arjen kohtaamiset kirjainten ja numeroiden kanssa esimerkiksi kauppareissulla edistävät lapsen oppimista. Vanhempien matematiikan ja lukemisen oppimisvaikeuksien, koulutuksen ja kotiympäristön yhteydet heidän lastensa numeeristen ja kielellisten taitojen kehitykseen ovat tunnistettavissa jo taaperoiässä, pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat.
Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.

Jyväskylän yliopiston Vuokko-pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin lasten kotiympäristön, vanhempien kokemien oppimisvaikeuksien ja vanhempien koulutustason yhteyttä lasten varhaisten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymiseen. Lapsia seurattiin 2,5-vuotiaista 6,5-vuotiaiksi.

Kotiympäristöllä tiedetään olevan keskeinen rooli lapsen numeeristen ja kielellisten taitojen kehityksessä etenkin varhaislapsuudessa.

– Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että jo pienten, alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tehdään kotona monia arkisia asioita, joissa lapsi tutustuu kuin huomaamatta sekä lukumäärien ja numeroiden että kirjainten maailmaan, kertoo tutkijatohtori Jenni Salminen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologia tiedekunnasta.

Tutkimuksen mukaan numeerinen kotiympäristö ennusti lasten numeeristen taitojen kehittymistä kolmevuotiaana. Tulokset osoittavat kiinnostavalla tavalla, kuinka jo hyvin pienet lapset hyötyvät siitä, että pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan arjen erilaisiin toimiin.

Lapsen taidot muokkaavat kodin oppimisympäristöä

Tulokset osoittivat myös lasten varhaisten taitojen yhteyden siihen, millä tavalla vanhemmat reagoivat kehittyviin taitoihin kotiympäristössä.

– Aiemmissa tutkimuksissa lasten taitojen vaikutusta kotiympäristöön on kyllä tarkasteltu koti- ja kouluympäristöissä, mutta vastaavat tutkimukset pienten lasten osalta puuttuvat lähes kokonaan, Salminen toteaa.

Tutkijat havaitsivat lasten taitojen ja kotiympäristön välillä olevan käänteinen yhteys: lapsen taitojen kehityksen ollessa hidasta, vanhemmat lisäsivät taitojen tukemista 5–6-vuotiaina. Toisaalta taidoiltaan edistyneiden lasten kohdalla vapaamuotoisempi määrillä ja numeroilla puuhastelu kotiympäristössä väheni. Tähän saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen omien kiinnostuksenkohteiden muuttuminen tai taitojen kehittymistä huomioivien uudenlaisten aktiviteettien tarjoaminen.

– Tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että jo pienet lapset muokkaavat aktiivisesti oppimisympäristöään, saaden vastakaikua kehittyville taidoilleen kotiympäristössä, Salminen kertoo.

Vanhempien oppimisvaikeudet ja koulutus ennustavat lapsen taitojen kehitystä jo varhain

Vanhempien mahdolliset oppimisvaikeudet ja koulutustaso selittivät osan lasten taitojen vaihtelusta, joskin havaittu selitysosuus oli pieni.

Äitien korkeampi koulutus oli yhteydessä lasten parempaan kirjainten tuntemukseen taaperoiässä. Lisäksi korkeammin koulutetut äidit lukivat muita useammin yhdessä viisivuotiaiden lastensa kanssa.

Oppimisen haasteiden tiedetään kulkevan usein perheissä sukupolvesta toiseen. Vanhempien kokemat matemaattiset- ja lukivaikeudet nostavat lasten todennäköisyyttä kohdata vastaavia oppimisvaikeuksia. Toistaiseksi tietoa matemaattisten taitojen vaikeuksien periytyvyyden osalta on kuitenkin saatavilla huomattavasti lukivaikeuksia vähemmän.

Tutkimuksen mukaan vanhempien matemaattiset- ja lukivaikeudet ennustivat lasten numeeristen ja kielellisten taitojen kehittymistä. Vaikutukset näkyivät sekä saman taitoalueen sisällä, mutta myös niiden yli. Esimerkiksi vanhemman kokemat matematiikan vaikeudet ennustivat siis sekä lapsen numeerisia että kielellisiä taitoja. Osa yhteyksistä ilmeni jo taaperoiässä ja osa hieman myöhemmin, lasten ollessa 5–6-vuoden ikäisiä.

– Tutkimus antaa viitteitä siitä, että sukuriskin yhteys lapsen taitojen kehitykseen on havaittavissa matemaattisten ja kielellisten taitojen osalta jo varhain. Tarvitsemmekin lisää pitkittäistutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää sukuriskin erilaisia vaikutusmekanismeja sekä varhaisten kasvuympäristöjen tarjoamia suojaavia tekijöitä. Tällöin avainasemassa on tutkimus, joka yhdistää sekä perheiden että varhaiskasvatuksen näkökulmat, Salminen toteaa.

Lisätietoja:

tutkijatohtori Jenni Salminen, jenni.e.salminen@jyu.fi, puh. 040 805 4032

Tutkimusartikkeli:

Salminen, J., Khanolainen, D., Koponen, T., Torppa, M. & Lerkkanen, M.-K. (2021). Development of Numeracy and Literacy Skills in Early Childhood—A Longitudinal Study on the Roles of Home Environment and Familial Risk for Reading and Math Difficulties. Frontiers in Education, 6:725337. https://doi.org/10.3389/feduc.2021.725337

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920

Kuvat

Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Esimerkiksi lukumäärät tulevat tutuiksi, kun leipoessa mitataan oikea määrä jauhoja lettutaikinaan. Numeroihin taas perehdytään, kun pelataan yhdessä mielenkiintoisia lautapelejä tai käydään yhdessä kaupassa ja nuuskitaan hintalappuja, tutkijatohtori Jenni Salminen kertoo. Kuvituskuva.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote

FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.

Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote

Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.

Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote

Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.

Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote

KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye