Tampereen yliopisto

Lääkäri näkee pian potilaansa virtuaalitodellisuudessa

Jaa
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet ratkaisun, jolla lääketieteen kuvantamisdata voidaan muuttaa kolmiulotteiseksi ja siirtää se virtuaalitodellisuuteen. Lääkäri voi tarkastella potilaan terveysongelmaa virtuaalilasien avulla, tehdä diagnoosin ja esimerkiksi suunnitella leikkauksia. Kokonaisuuteen kuuluu myös tuntoaistikokemus – kirurgi saa erityisen ohjaimen kautta kokemuksen kosketuksesta leikattavaan kohtaan.
Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen

Tutkimushankkeen aikana valmistui useita tutkimusprototyyppejä, jotka perustuvat ihmisen eri aisteja tukeviin laitteistoihin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämiin ohjelmistoihin.

— Lääkärit ovat koetilanteessa testanneet tätä omien hoitotapauksiensa vaihtoehtoisena työkaluna ja vertailleet nykyiseen toimintatapaan. He ovat olleet tyytyväisiä tuottamiimme uusiin ratkaisuihin, kertoo tutkimusta johtanut professori Roope Raisamo Tampereen yliopistosta.

— Kehitettävää on tietenkin, mutta menetelmä on osoittautunut toimivaksi, Raisamo sanoo.

— Tällä menetelmällä voidaan korvata perinteisempää kaksiulotteista tietokoneavusteista leikkaussuunnittelua tulevaisuudessa, kertoo erikoishammaslääkäri, suuradiologi Jorma Järnstedt Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

— Nyt testatulla menetelmällä on selkeitä etuja monimutkaisten anatomisten rakenteiden hahmottamiseen, Järnstedt toteaa.

Tampereen yliopisto on koordinoinut Digital and Physical Immersion in Radiology and Surgery -tutkimusta (DPI), jossa on ollut mukana myös Tampereen yliopistollinen sairaala ja useita yrityksiä.

Käytännössä tutkijat ovat aitojen, nimettömien potilaiden kerroskuvausdatan avulla rekonstruoineet kolmiulotteisen kuvan, jota voi katsoa eri suunnista ja eri suurennuksilla käyttäen virtuaalilaseja. Tutkimuksessa keskityttiin pään alueeseen, mutta menetelmä sinänsä sopii muidenkin kehonosien tarkasteluun.

Tutkimustilanteessa virtuaalitodellisuudessa pyörii kolmiulotteinen kallomalli, jonka avulla lääkäri voi suunnitella esimerkiksi poskiluun murtuman korjaamista leikkauksella. Tutkijat kehittivät vuorovaikutustekniikoita myös siihen, miten lääkäri voi tarkimmin merkitä malliin leikkauskohdat.

Hankkeen päätyttyä tutkijoiden yhteistyö jatkuu joidenkin yritysten ja Aalto-yliopiston kanssa muun muassa selittävän tekoälyn kehittämisellä. Tähtäimessä on myös ratkaisu, jossa useat lääkärit voisivat kokoontua samaan virtuaalitodellisuuteen tarkastelemaan yhdessä potilasmallia tehdessään päätöksiä, joissa tarvitaan useiden eri erikoisalojen asiantuntemusta.

— Tämä on tärkeää, koska lääketiede menee yhä enemmän kohti etälääketiedettä, etädiagnooseja, etäkonsultaatiota. Ennuste on, että yhä suurempi osa lääketieteestä ja lääkärien tapaamisesta tulee tapahtumaan virtuaalisesti. Tämä on yhteiskunnallisesti ja lääketieteellisesti hyvin merkittävä trendi, toteaa yliopistotutkija Pertti Huuskonen.

DPI-hankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala, Planmeca Oy, Adesante Oy, 3DStep Oy, Disior Oy, MVision AI Oy, Osgenic, Varjo Technologies Oy ja Nokia Bell Labs. Kaksivuotista hanketta rahoitti Business Finland.

Video DPI Project - Enhanced VR for medical interaction

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Roope Raisamo,
050 570 2007,
roope.raisamo@tuni.fi

Kuvat

Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote

Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.

Altistuminen myrkyllisille metalleille sota-alueilla vaarantaa lapsen varhaista kehitystä22.4.2025 11:05:04 EEST | Tiedote

Edistynyt sotateknologia altistaa siviilejä useille myrkyllisille metalleille. Uusi psykologian alan tutkimus antaa näyttöä siitä, että äidin ja vastasyntyneen altistuminen myrkyllisille metalleille sotaoloissa vaarantaa lasten motorista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä. Koska imetystä ensimmäisten kuukausien aikana pidetään yleisesti suotuisana lapsen terveydelle, tutkijoita kiinnosti myös imetyksen rooli metallialtistuksessa ja sen yhteydessä kehitysongelmiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye