Pisimpään työttömänä olleet lisäsivät liikuntaharrastuksia vasta laman jälkeen

Talouden taantuma vaikuttaa aiemman tutkimuksen perusteella terveyteen. Aiempi kirjallisuus ei ole keskittynyt selvittämään mahdollisia vaikutuksia työttömien henkilöiden liikuntakäyttäytymiseen. Laboren, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistoiden sekä THL:n tutkijoista koostuvan tutkimusryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan 1990-luvun alun vaikean laman vaikutusta työttömien liikuntakäyttäytymiseen Suomessa. Työttömyys kasvattaa henkilön käytettävissä olevaa vapaa-aikaa ja osa kasvaneesta vapaa-ajasta voidaan käyttää mm. liikuntaharrastuksiin, jotka ovat luonteeltaan usein hyvin aikaintensiivisiä.

”Pitkät työttömyyskokemukset taloustaantuman aikana voivat muovata liikuntakäyttäytymistä.”, summaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman tutkimuksen johtopäätökset.

Tutkimuksessa osoitetaan, että työttömyyden kokeminen 1990-luvun alussa ei vaikuttanut keskimäärin tutkimuksessa seurattujen työttömien henkilöiden liikunnan määrään 1990-luvun laman päättymisen jälkeen. Ne työttömät, jotka kokivat kaikkein pisimpiä työttömyysjaksoja vuosina 1991–1994 lisäsivät kuitenkin liikunta-aktiivisuuttaan laman päättymisen jälkeen.

Tutkimus perustuu Oulun seudulta kerättyyn seuranta-aineistoon vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Aineiston avulla voidaan seurata henkilöiden liikunta-aktiivisuutta pitkällä aikavälillä.

Tutkimusryhmä:

• Petri Böckerman, johtava tutkija, Labore & professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
• Henri Salokangas, tutkija, Turun kauppakorkeakoulu ja THL
• Sanna Huikari, tutkija, Oulun kauppakorkeakoulu
• Marko Korhonen, tutkija, Oulun kauppakorkeakoulu
• Raija Korpelainen, prof., Oulun yliopisto
• Rauli Svento, prof., Oulun kauppakorkeakoulu

Linkki tutkimukseen: https://doi.org/10.1016/j.ehb.2022.101139