Kuinka paljon lisäelinvuosi saa maksaa, kun uudet lääkkeet ovat yhä kalliimpia? Missä ja miten käytettynä rahalla tuotetaan ihmisille eniten terveyttä? Niin kauan kuin priorisointi ei ole läpinäkyvää ja perustu tietoon, hoito uhkaa toteutua sattumanvaraisesti.

Kauppakorkeakoulun kärkitutkimusta ja nousevia tutkimusaloja esitellään Ruusupuistossa ja verkossa keskiviikkona 23.10.2024 klo 12.00–14.00. Tilaisuus on osa tämänvuotista Jyväskylän yliopiston Huippututkimuksen helmiä -esittelysarjaa. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta tutkimuksestamme.

Jyväskylän yliopiston rehtori on kutsunut Jutta Viinikaisen taloustieteen professorin tehtävään 1.9.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun.

Medaffcon Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.4.2024 alkaen Tamron palveluliiketoiminta- ja kehitysjohtaja Heikki Koski. Medaffcon on Tamro Oyj:n tytäryhtiö. Medaffconin nykyisellä toimitusjohtajalla Jarmo Hahlilla on jatkossakin keskeinen rooli yhtiön tulevaisuuden rakentamisessa uudessa tehtävässään konsultointiliiketoiminnan johdossa.

Olemme mukana Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 24.-26.1.2024. Tule kuulemaan Terveyskylän® vaikuttavuudesta ja tutustumaan, miten lääkäri voi hyödyntää Terveyskylää potilastyössä ja oman osaamisen kehittämisessä. Areena-lavan esityksissä lääkärit kertovat digihoitopolkujen® terveystaloustieteellisesti todistetuista hyödyistä.

Julkiset hankinnat vastaavat noin viidennestä Suomen BKT:sta. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa julkisilla hankinnoilla on kasvava merkitys palveluiden järjestämistapana. Väitöstutkimuksessaan KTM Visa Pitkänen tutki, miten kilpailu ja paremmat hankintakäytännöt ovat vaikuttaneet Kelan järjestämiin kuntoutuspalveluihin.

Verotus vaikuttaa meidän kaikkien elämään, vaikkemme sitä aina huomaa. Verotuloilla rahoitetaan hyvinvointipalvelut varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta eläkkeisiin. Verotuksella voidaan myös pyrkiä ratkomaan merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita, kuten eriarvoisuuden kasvua sekä ympäristö- ja terveysongelmia.

Tuoreen tutkimuksen mukaan työttömyyden kokeminen 1990-luvun alussa ei vaikuttanut keskimäärin liikunnan määrään 1990-luvun laman päättymisen jälkeen. Ne työttömät, jotka kokivat kaikkein pisimpiä työttömyysjaksoja vuosina 1991–1994 lisäsivät kuitenkin liikunta-aktiivisuuttaan laman päättymisen jälkeen.

Kuntasektorin työtaistelutoimet ovat tällä sopimuskierroksella kiivaampia kuin vuosikausiin. Fysioterapeutit ovat työtaisteluissa mukana, koska palkka on kuntasektorin korkeakoulutetuista sote-ammattilaisista heikoin. Kuntasektorin yli 400 000 palkansaajasta reilu 3 600 on fysioterapeutteja.

Suomessa on pulaa hoitotyön tekijöistä. Kuntasektorilla 22 % lähihoitajista ja 16 % sairaanhoitajista jää eläkkeelle seuraavan 10 vuoden aikana (1). Työeläkevakuuttaja Kevan arvion mukaan hoitotyöntekijöiden vaje on jo tällä hetkellä lähes 9 000 henkilöä (2). Tilanne ei tule helpottamaan lähivuosina (2). Yksityisellä sektorilla tilanne ei ole kuntasektoria parempi. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimimisen toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta (3). Useat työnantajat ovat pyrkineet paikkaamaan hoitotyön henkilöstövajetta käyttämällä fysioterapeutteja hoitotyöhön. Suomen Fysioterapeutit ry ei hyväksy hoitotyön teettämistä fysioterapeuteilla työnantajan yksipuolisella määräyksellä. Fysioterapeutti on korkeakoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka ydinosaamista ovat liikkumisen ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutus ja te

Suomen hallitus on päättänyt lopettaa yksityisen fysioterapian Kela-korvaukset vuonna 2023. Päätös lisää terveydenhuollon kustannuksia ja riskiä työkykyongelmien lisääntymiseen, julkisen sektorin ruuhkautumiseen ja ikääntyneiden palvelutarpeen kasvamiseen.

Nämä kaksi tarinaa valottavat, miksi ihmiset pääsevät sairastumaan vakavasti, vaikka he itse etsivät oireisiinsa apua ajoissa.

Poikkeusolot päättyivät Suomessa keväällä, mutta koronaepidemia vaikuttaa yhä arkeen monin tavoin. Koostimme listauksen Jyväskylän yliopiston asiantuntijoita kommentoimaan koronaviruksen mittavia vaikutuksia yhteiskuntaan oman tieteenalansa näkökulmasta.

Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen helpottaisi eniten sairastaville, ikääntyneille ja pienituloisille kotitalouksille koituvaa vuosittaista maksurasitetta, kertoo THL:n ja Kelan tuore selvitys. Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolme maksukattoa eri maksuille: lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille (577,66 €/v) asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille (683 €/v) matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille (300 €/v). Maksukattojen tarkoituksena on hillitä kotitalouksille kertyviä vuosittaisia terveysmenoja. Kattojen yhdistämistä on usein ehdotettu keinoksi pienentää eniten sairastaville ja pienituloisille kotitalouksille koituvia kuluja. THL ja Kela selvittivät, miten edellä mainittujen kolmen maksukaton yhdistäminen eri tavoilla vaikuttaisi kotitalouksien toim

Jyväskylän yliopisto on monitieteinen yliopisto, josta löytyy asiantuntijoilta lukuisalta eri tieteenalalta. Olemme koonneet tähän tiedotteeseen tutkijoitamme kommentoimaan koronaviruksen mittavia vaikutuksia yhteiskuntaan oman tieteenalansa näkökulmasta.

keskiviikkona 29.3.2017 klo 8.30-11.00 Paikka: Vanha Ylioppilastalo, Tiedekuntasali (2 krs.), Mannerheimintie 3, Helsinki