Oulun yliopisto

Väitös: Laadukkaiden pohjarakenteiden avulla voidaan vähentää kaivoskasojen ympäristökuormitusta

Jaa
Kestävä kaivostoiminta pyrkii vähentämään ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja löytämään keinoja sivuvirtojen hyötykäyttöön. Pohjoiset olosuhteet, kuten lumen ja jään läsnäolo, luovat hyödyntämismahdollisuuksille omat haasteensa.

Diplomi-insinööri Anne Tuomelan väitöstutkimus tarkastelee turvallisuuden ja seurannan parantamista rikastushiekan läjittämisessä kylmissä ilmastoissa.

Kaivosteollisuudessa sekä Suomessa että maailmalla, syntyy paljon hyödyntämättömiä materiaalisivuvirtoja. Yksi merkittävin sivuvirta on rikastushiekka. Rikastushiekka on yleisnimitys materiaalille, jota muodostuu rikastusprosessissa ylijäämänä, kun malmista on erotettu taloudellisesti kannattavimmat yhdisteet kuten arvometallit. Tavallisesti rikastushiekat läjitetään suuriksi kasoiksi kaivosalueelle.

Väitöskirjatyössä tutkittiin rikastushiekkojen käyttäytymistä kylmän ilmaston alueilla. Tutkimuksessa analysoitiin, miten metallimalmikaivosten rikastushiekat routivat ja miten niiden läjitystä voidaan parantaa geoteknisestä näkökulmasta. Tulosten perusteella tutkitut rikastushiekkanäytteet käyttäytyivät jäätyessään luonnonmateriaalien kaltaisesti, joten luonnonmateriaaleille kehitetyt routivuusluokitukset soveltuivat käytettäväksi tutkituille rikastushiekoillekin.

Tutkimuksessa kerättiin kirjallisuudesta tietoa rikastushiekka-altaiden pohjarakenteissa käytettävistä yhdistelmärakenteista, jotka ovat Suomessa herättäneet paljon keskustelua niissä tapahtuneiden vuotojen seurauksena. Tutkimusten perusteella laadukkaasti toteutetut pohjarakenteet vähentävät vuotoja ympäristöön. Näiden tulosten perusteella laadittiin toimintamalli, jonka avulla rakentamisprosessia voidaan kehittää ja toteuttaa parempia rakenteita. Väitöstyössä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajasti kaivosteollisuudessa.

”Kaikki kylmien alueiden rakentaminen vaatii erityishuomiota. Pohjarakenteiden rakentamisen ajoittaminen sulan maan aikaan on suunniteltava ja työvaiheet mietittävä ennakolta selkeiksi. Samoin altaiden käytön aikana on hallittava rikastushiekan jäätyminen ja sulaminen, jotta esimerkiksi vältytään aiheuttamasta patoihin haitallisia painumia etenkin silloin kun patoja korotetaan läjityksen päälle. Toisaalta rikastushiekan routivuusominaisuuksien tunteminen on hyödyllistä, mikäli sitä halutaan käyttää muuten hyödyksi rakentamisessa, kuten kaivosten infrassa”, Tuomela kuvaa.

Työssä mitattiin erään kaivoksen rikastushiekka-altaalla roudan tunkeutumista rikastushiekkaan talviaikana, ja mittaustulosten avulla testattiin yksidimensionalisen simulaatiomallin toimivuus. Mallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi läjitystavan aiheuttamaa riskiä ikiroutakerrosten syntymiselle läjityksessä. Lisäksi kehitettiin malli, jonka avulla voidaan valita tilanteeseen sopiva testausmenetelmä materiaalin routimiskäyttäytymisen arviointiin.

Myös lennokkien hyödyntämistä testattiin useilla tavoilla. Tässä työssä lennokkimittauksilla seurattiin erään kaivoksen rikastushiekka-altailla tapahtuneita muutoksia vuosien 2015–2017 välillä. Lennokkien todettiin olevan käytännöllinen työkalu tarkkailemaan ja keräämään rikastushiekan läjityksen pinnankorkeustietoa noin desimetrin tarkkuudella. Mittauksista luodut pinnanmuutoskartat olivat hyödyllisiä painumien ja muutosten seurannassa. Painumia aiheutui tutkittavassa kohteessa pääasiassa konsolidaatiosta eli veden poistumisesta materiaalista, jolloin se tiivistyi sekä sadeveden aiheuttamasta materiaalien kulkeutumisesta. Lennokkien keräämällä mittaustiedolla todettiin olevan useita käyttömahdollisuuksia: sitä voidaan hyödyntää esim. läjitysalueiden suunnittelussa, mitoituksessa ja altaiden käytön aikaisen täyttymisen hallinnan apuna.

Diplomi-insinööri Anne Tuomela väittelee tohtoriksi Oulun yliopistossa tiistaina 21.6.2022. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Enhancing the safety and surveillance of tailings storage facilities in cold climates (Turvallisuuden ja seurannan parantaminen rikastushiekan läjittämisessä kylmissä ilmastoissa). Vastaväittäjänä toimii professori Leena Korkiala-Tanttu Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L10 kello 12, ja sitä voi seurata etäyhteydellä https://oulu.zoom.us/j/66239511147 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Diplomi-insinööri Anne Tuomela, anne.tuomela@oulu.fi, puh. 050 3426151
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, kaisu.koivumaki@oulu.fi, puh. 050 4344261

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

 

Oulun yliopisto
Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet
PL 8000
90014 Oulun yliopisto
viestintä (@) oulu.fi
0294 484 091

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.

Sota meissä – Lapin sotaa muistellaan Arktikumissa 26. huhtikuuta16.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote

Huhtikuun lopussa tulee kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota on merkittävä ajanjakso, joka on jättänyt jälkensä niin Suomen historiaan kuin yksittäisten perheiden ja ihmisten muistoihin. Sodan vaikutukset pysyvät lappilaisten mielissä ja elämässä: ne ulottuvat tähän päivään muistojen ja tarinoiden kautta. Rovaniemellä Arktikumin Polarium-salissa järjestetään ”Sota meissä – muistoja Lapin sodasta” -tilaisuus lauantaina 26.4.2025 kello 12–16.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye