Varo, varmista ja varoita: Nettihuijaukset ja tietojenkalastelu muuttavat muotoaan, mutta niiltä on mahdollista suojautua

Suomalaiset menettivät vuonna 2021 niin sanotuissa IT-tuki-, toimitusjohtaja-, rakkaus- ja dokumenttihuijauksissa yhteensä 16 milj. euroa, sijoitushuijauksissa yli 20 milj. euroa ja pankkien nimissä tehdyissä huijauksissa 10 milj. euroa. Tilastoitujen tapausten lisäksi esiintyi myös tilastoimattomia tapauksia, joiden lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Huijauksen uhrien pitäisi aina olla yhteydessä omaan pankkiinsa ja tehdä rikosilmoitus poliisille.
Viranomaisille ilmoitettujen nettihuijausten rikoshyöty suureni vuodesta 2020 vuoteen 2021 lähes kolmanneksen. Tammi-maaliskuussa 2022 ilmoitusten ja rahallisen rikoshyödyn määrä kuitenkin pieneni yli 40 % verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.
Uhrit menettävät huijauksissa muutakin kuin rahaa. Varsinkin pitkään jatkuneiden huijausten paljastuessa uhrit saattavat kokea häpeää eivätkä halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.
Huijauksen voi tunnistaa ja torjua varomalla, varmistamalla ja varoittamalla
Vaikka erilaisia huijauksia tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat muotoaan, niiltä on mahdollista suojautua. Helposti muistettava tapa suojautua on Varo, varmista, varoita -kampanjan muistisääntö: varo epäilyttäviä viestejä ja yhteydenottoja, varmista, mistä yhteydenotot tulevat ja että kirjaudut palveluihin oikeaa reittiä, ja varoita huijauksista myös muita.
Tärkein sääntö on se, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta ei ole täysin varma. Tietoja kalastellaan esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, tekstiviesteillä, puheluissa ja hakukoneiden kautta.
Jos saat viestin, puhelun tai muun yhteydenoton, jossa joku pyytää maksuja tai pankkitunnuksia, toimi Varo, varmista, varoita -ohjeiden mukaan. Lisää tietoa ja ohjeita on saatavilla kampanjan verkkosivuilta.
Digitaalinen turvallisuus esillä SuomiAreenassa
Digitaalisesta turvallisuudesta keskustellaan useissa yhteyksissä SuomiAreenassa Porissa 11.–15.7.2022. Huijauksiin keskitytään Rantalavalla perjantaina 15.7. klo 14, jolloin asiantuntijat murtavat digiturvamyyttejä yhdessä yleisön kanssa. Keskustelemassa ovat johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä tietoturva-asiantuntija ja ammattihakkeri Laura Kankaala WithSecurelta.
Lisätietoja ja tapahtuman ohjelma
Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta!
Varo
- tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä
- IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita
- pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita
- hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille
- nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja.
Varmista
- keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, tuleeko puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esiintyy.
- että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esim. organisaatio123.fi/com). Voit myös tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai käyttää pankin tai viranomaisen mobiilisovellusta.
Varoita
- pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiin ja kerro, mitä on tapahtunut. Näin pankki voi yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
- mieluiten kirjallisia kanavia pitkin yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua
- läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia
- muita tekemällä rikosilmoitus poliisille.
Varo, varmista ja varoita -kampanjassa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Danske Bank, DNA, Elisa, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankki, Telia ja Microsoft. Kampanjan tavoitteena on estää verkkohuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä aiheesta.
Lisätietoja erilaisista nettihuijausten tavoista, kampanjamateriaaleja sekä linkkejä aikaisempiin ohjeisiin ja tutkimuksiin löytyy Kuluttajaliiton sivuilta.
Liitteissä tiedote ruotsiksi sekä lisätietoliite suomeksi ja ruotsiksi, jossa kuvataan ajankohtaisia esimerkkejä nettihuijauksista ja annetaan vinkkejä niiltä suojautumiseen.
Yhteyshenkilöt medialle
Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen, tuomas.poyhonen@poliisi.fi (lomalla 25.7. asti), Pertti Sovelius, pertti.sovelius@poliisi.fi (25.7. asti)
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 535 120
Kuluttajaliitto: Tapani Veija, tapani.veija@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Danske Bank: Sira Nieminen, sira.nieminen@danskebank.fi
DNA: Ilkka Tuominen, ilkka.tuominen@dna.fi, 044 044 8000
Elisa: Teemu Mäkelä, teemu.makela@elisa.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Nordea: Annukka Multanen, annukka.multanen@nordea.com, 050 302 7815
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Jouni Määttä, jouni.maatta@s-pankki.fi
Säästöpankki: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Telia: Kristian Westerstråhle, kristian.westerstrahle@teliacompany.com
Microsoft: Marja Laitinen, marjal@microsoft.com
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi: Kansankapitalismin nimiin vannova hallitus hautaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen – olisiko aika synnyttää lapsen säästötili ja uudistaa osakesäästötiliä?20.3.2025 14:05:03 EET | Tiedote
Hallituksen otteet kansankapitalismin edistämisessä ovat olleet vaisuja, vaikka se ohjelmassaan vakuuttaa olevansa siihen sitoutunut. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistäminen jäi kuolleeksi kirjaimeksi, mutta lapsen säästötiliä sekä osakesäästötiliä kehittämällä hallituksella olisi mahdollisuus vahvistaa kansankapitalismia. Lasten säästötili edistää paitsi vaurastumista, myös talousosaamista. Osakesäästötiliä on syytä kehittää niin, että tilille voi sijoittaa muutakin kuin pörssiosakkeita. Hallitus antoi esityksensä vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistosta valtioneuvoston istunnossa 20.3.2025. Esitys käytännössä lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen Suomessa.
Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat taas – pankit käyttävät rahanpesun torjuntaan valtavasti resursseja, mutta vain pieni osa ilmoituksista johtaa toimiin18.3.2025 08:29:58 EET | Tiedote
Pankit tekivät yhteensä 27 610 ilmoitusta rahanpesun selvittelykeskukselle vuonna 2024. Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia. Yhteensä ilmoituksia tehtiin runsaat 53 000, joten pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet. Finanssiala ry harmittelee, että vain pieni osa ilmoituksista johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.
Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä15.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.
Epävarmoina aikoina hajauttamisen tärkeys kasvaa – sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa 441 miljoonaa euroa11.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 441 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääomaa kasvatti kuitenkin suunnilleen saman verran myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.
FA lobbaa arjen puolesta: huijausten torjunta, lisäeläkesäästäminen, ASP-uudistus ja kansalaisten vaurastuminen asialistan kärjessä8.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Viime vuonna Suomeen perustetun avoimuusrekisterin toinen ilmoituskausi päättyi 28.2.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 42 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.7.-31.12.2024 välisenä aikana. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, ASP-uudistus, eläkeuudistus, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen olivat useimmiten esillä FA:n lobbaustapaamisissa. FA on raportoinut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 alkaen tapaamistaan vaikuttajista sekä tapaamisissa käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. FA on raportoinut myös Brysselissä tehdystä lobbaustyöstä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme