Finanssiala ry

Varo, varmista ja varoita: Nettihuijaukset ja tietojenkalastelu muuttavat muotoaan, mutta niiltä on mahdollista suojautua

Jaa
Nettihuijaukset vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan. Vuonna 2021 poliisille tehtiin yhteensä 2 500 ilmoitusta nettihuijauksista ja suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 milj. euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 milj. euron edestä varojen siirtoja huijareille ja palauttamaan varat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen kampanja muistuttaa, että varomalla, varmistamalla ja varoittamalla muita jokainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.
Verkkohuijaaminen lukuina 2021
Verkkohuijaaminen lukuina 2021

Suomalaiset menettivät vuonna 2021 niin sanotuissa IT-tuki-, toimitusjohtaja-, rakkaus- ja dokumenttihuijauksissa yhteensä 16 milj. euroa, sijoitushuijauksissa yli 20 milj. euroa ja pankkien nimissä tehdyissä huijauksissa 10 milj. euroa. Tilastoitujen tapausten lisäksi esiintyi myös tilastoimattomia tapauksia, joiden lukumäärää ja rahallista rikoshyötyä ei tiedetä tarkasti. Huijauksen uhrien pitäisi aina olla yhteydessä omaan pankkiinsa ja tehdä rikosilmoitus poliisille.

Viranomaisille ilmoitettujen nettihuijausten rikoshyöty suureni vuodesta 2020 vuoteen 2021 lähes kolmanneksen. Tammi-maaliskuussa 2022 ilmoitusten ja rahallisen rikoshyödyn määrä kuitenkin pieneni yli 40 % verrattuna vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon.

Uhrit menettävät huijauksissa muutakin kuin rahaa. Varsinkin pitkään jatkuneiden huijausten paljastuessa uhrit saattavat kokea häpeää eivätkä halua kertoa tapahtuneesta edes läheisilleen. Keskusteluapua kannattaa kuitenkin hakea, jottei asian kanssa jää yksin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystys osaa auttaa tällaisissa tilanteissa. Uhriksi joutuminen ei ole kenenkään oma valinta.

Huijauksen voi tunnistaa ja torjua varomalla, varmistamalla ja varoittamalla

Vaikka erilaisia huijauksia tapahtuu jatkuvasti ja ne muuttavat muotoaan, niiltä on mahdollista suojautua. Helposti muistettava tapa suojautua on Varo, varmista, varoita -kampanjan muistisääntö: varo epäilyttäviä viestejä ja yhteydenottoja, varmista, mistä yhteydenotot tulevat ja että kirjaudut palveluihin oikeaa reittiä, ja varoita huijauksista myös muita.

Tärkein sääntö on se, että henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain omaan käyttöön. Tietoja ei pidä antaa kenellekään ulkopuoliselle missään viestintäkanavassa tai verkkopalvelussa, jonka luotettavuudesta ei ole täysin varma. Tietoja kalastellaan esimerkiksi pankkien ja viranomaisten nimissä sähköpostitse, tekstiviesteillä, puheluissa ja hakukoneiden kautta.

Jos saat viestin, puhelun tai muun yhteydenoton, jossa joku pyytää maksuja tai pankkitunnuksia, toimi Varo, varmista, varoita -ohjeiden mukaan. Lisää tietoa ja ohjeita on saatavilla kampanjan verkkosivuilta.

Digitaalinen turvallisuus esillä SuomiAreenassa

Digitaalisesta turvallisuudesta keskustellaan useissa yhteyksissä SuomiAreenassa Porissa 11.–15.7.2022. Huijauksiin keskitytään Rantalavalla perjantaina 15.7. klo 14, jolloin asiantuntijat murtavat digiturvamyyttejä yhdessä yleisön kanssa. Keskustelemassa ovat johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä tietoturva-asiantuntija ja ammattihakkeri Laura Kankaala WithSecurelta.

Lisätietoja ja tapahtuman ohjelma 

Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta!

Varo

  • tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä
  • IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita
  • pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita
  • hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille
  • nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja.

Varmista

  • keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, tuleeko puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esiintyy.
  • että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esim. organisaatio123.fi/com). Voit myös tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi tai käyttää pankin tai viranomaisen mobiilisovellusta.

Varoita

  • pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiin ja kerro, mitä on tapahtunut. Näin pankki voi yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
  • mieluiten kirjallisia kanavia pitkin yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua
  • läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia
  • muita tekemällä rikosilmoitus poliisille.

Varo, varmista ja varoita -kampanjassa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Danske Bank, DNA, Elisa, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankki, Telia ja Microsoft. Kampanjan tavoitteena on estää verkkohuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä aiheesta.

Lisätietoja erilaisista nettihuijausten tavoista, kampanjamateriaaleja sekä linkkejä aikaisempiin ohjeisiin ja tutkimuksiin löytyy Kuluttajaliiton sivuilta.

Liitteissä tiedote ruotsiksi sekä lisätietoliite suomeksi ja ruotsiksi, jossa kuvataan ajankohtaisia esimerkkejä nettihuijauksista ja annetaan vinkkejä niiltä suojautumiseen. 


Yhteyshenkilöt medialle

Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen, tuomas.poyhonen@poliisi.fi (lomalla 25.7. asti), Pertti Sovelius, pertti.sovelius@poliisi.fi (25.7. asti)
Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus: kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 535 120
Kuluttajaliitto: Tapani Veija, tapani.veija@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Danske Bank: Sira Nieminen, sira.nieminen@danskebank.fi
DNA: Ilkka Tuominen, ilkka.tuominen@dna.fi, 044 044 8000
Elisa: Teemu Mäkelä, teemu.makela@elisa.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Nordea: Annukka Multanen, annukka.multanen@nordea.com, 050 302 7815
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Jouni Määttä, jouni.maatta@s-pankki.fi
Säästöpankki: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Telia: Kristian Westerstråhle, kristian.westerstrahle@teliacompany.com
Microsoft: Marja Laitinen, marjal@microsoft.com

Avainsanat

Kuvat

Verkkohuijaaminen lukuina 2021
Verkkohuijaaminen lukuina 2021
Lataa
Tyypilliset huijausviestit ja ohjeet turvalliseen digiasiointiin
Tyypilliset huijausviestit ja ohjeet turvalliseen digiasiointiin
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

FA:n Ahosniemi: Kansankapitalismin nimiin vannova hallitus hautaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen – olisiko aika synnyttää lapsen säästötili ja uudistaa osakesäästötiliä?20.3.2025 14:05:03 EET | Tiedote

Hallituksen otteet kansankapitalismin edistämisessä ovat olleet vaisuja, vaikka se ohjelmassaan vakuuttaa olevansa siihen sitoutunut. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistäminen jäi kuolleeksi kirjaimeksi, mutta lapsen säästötiliä sekä osakesäästötiliä kehittämällä hallituksella olisi mahdollisuus vahvistaa kansankapitalismia. Lasten säästötili edistää paitsi vaurastumista, myös talousosaamista. Osakesäästötiliä on syytä kehittää niin, että tilille voi sijoittaa muutakin kuin pörssiosakkeita. Hallitus antoi esityksensä vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen poistosta valtioneuvoston istunnossa 20.3.2025. Esitys käytännössä lopettaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen Suomessa.

Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat taas – pankit käyttävät rahanpesun torjuntaan valtavasti resursseja, mutta vain pieni osa ilmoituksista johtaa toimiin18.3.2025 08:29:58 EET | Tiedote

Pankit tekivät yhteensä 27 610 ilmoitusta rahanpesun selvittelykeskukselle vuonna 2024. Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 40 prosenttia. Yhteensä ilmoituksia tehtiin runsaat 53 000, joten pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet. Finanssiala ry harmittelee, että vain pieni osa ilmoituksista johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.

Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä15.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.

FA lobbaa arjen puolesta: huijausten torjunta, lisäeläkesäästäminen, ASP-uudistus ja kansalaisten vaurastuminen asialistan kärjessä8.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote

Viime vuonna Suomeen perustetun avoimuusrekisterin toinen ilmoituskausi päättyi 28.2.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 42 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.7.-31.12.2024 välisenä aikana. Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, ASP-uudistus, eläkeuudistus, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen olivat useimmiten esillä FA:n lobbaustapaamisissa. FA on raportoinut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 alkaen tapaamistaan vaikuttajista sekä tapaamisissa käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. FA on raportoinut myös Brysselissä tehdystä lobbaustyöstä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye