Vuonna 2022 digihuijaukset yleistyivät edelleen ja suomalaiset menettivät digihuijareille yhteensä 32,4 miljoonaa euroa. Viranomaisten ja yritysten yhteinen Varo, varmista, varoita kampanja muistuttaa, että huijauksia voi ehkäistä myös itse.

Nettihuijaukset vaikuttavat laajasti yhteiskuntaan. Vuonna 2021 poliisille tehtiin yhteensä 2 500 ilmoitusta nettihuijauksista ja suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 milj. euroa. Summa olisi voinut olla suurempikin, mutta pankit ja viranomaiset onnistuivat estämään yli 25 milj. euron edestä varojen siirtoja huijareille ja palauttamaan varat. Viranomaisten ja yritysten yhteinen kampanja muistuttaa, että varomalla, varmistamalla ja varoittamalla muita jokainen voi torjua ja ehkäistä huijauksia myös itse.

Tietoturvauhat kuten verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijaukset ovat tulleet jäädäkseen. Samalla tarve suojautua erilaisilta huijauksilta, identiteettivarkauksilta sekä viruksilta on kasvanut. DNA:n ja F-Securen yhteistyössä toteuttama DNA Digiturva on ensimmäinen palvelu Suomessa, joka suojaa samanaikaisesti niin laitteet, henkilötiedot, salasanat kuin nettiselailunkin.

Ikääntyneisiin kohdistuneet nettihuijaukset ovat jatkuvassa kasvussa, ja ilmiö on ollut paljon julkisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt piilevä ongelma, jossa ikääntyneiden rahojen perässä ovat omat läheiset. Suomalaisten kyvyssä tunnistaa tällainen taloudellinen hyväksikäyttö tai sen vaara on valitettavasti parantamisen varaa. Nyt näitä taitoja voi petrata Mummonmarkan vartijat -hankkeen verkkomateriaalien avulla.

Onko yksityisellä autonostajalla mitään mahdollisuutta tunnistaa varastettu auto, jonka identiteetti on ammattilaisten toimesta vaihdettu? Miksi EU-alueella käytetyn auton ostaneista melkein joka toisella on ollut ongelmia ensimmäisen vuoden aikana? Miksi autokauppa työllistää Suomessa kuluttajaviranomaisia monin kerroin enemmän kuin mikään muu ala? Tällaisten kysymysten pohtiminen sai Tomi Rantasen ideoimaan uuden alustatalouden ratkaisun, joka päästiin kehittämään valmiiksi Business Finlandin koronatuella.

”Ihmisen tarve sosiaaliselle läsnäololle on suunnattoman suuri, ilman sitä ihmistä ei ole. Sosiaaliset suhteet vaikuttavat ja toimivat aivoissa ja kulkevat käsi kädessä ulkoisten olosuhteiden kanssa. Niiden vaikutus ihmisen elossa säilymiseen on jopa voimakkaampi kuin kuntoilun”, sanoo aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n eläkkeelle jäänyt ylilääkäri ja kirjailija Markku T. Hyyppä.