Sodan vaikutukset rautateillä merkittäviä alkuvuonna

Webinaarin avasi 16.6. yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult, joka nosti esille muun muassa runsaana käydyn keskustelun hintojen noususta ja siitä, mitä vaikutuksia inflaatiolla voi olla myös suomalaiseen raiderakentamiseen.

Marko Mäenpää, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Traficomin kokoaman liikenneverkon strategisen tilannekuvan osalta Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista muutoksista ja niiden vaikutuksista on vielä haastavaa muodostaa tarkkaa kuvaa tai pidempiaikaista ennustetta. Rataverkolla näkyy kuitenkin esimerkiksi puuraaka-aineen hankinta nyt muualta kuin Venäjältä, pääosin Suomesta. Tavaraliikennettä on loppunut, suuntautunut uudelleen ja eri kulkumuotojen välillä sekä lisääntynyt erityisesti Kaakkois-Suomen satamayhteyksillä Hamina-Kotkan satamaan sekä ratayhteyksillä Kontiomäeltä etelään. Raideverkon välityskyvyn keskeisimmät haasteet ovat kuitenkin siellä, jossa ne ovat olleet jo aiemmin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäystä. Mäenpää muistutti todellisuuden olevan se, että rataverkon tarpeita ja toiveita on moninkertainen määrä siihen, mitä pystytään toteuttamaan.

Teemu Sirkiä, Fintraffic Raide Oy

Tarkempaa tilastotietoa tavarajunien määrien muutoksista Suomen sisällä löytyy Fintrafficin avoimen datan Digitraffic-palvelusta. Sirkiä kertoi siihen perustuen esimerkiksi satamapaikkojen, Venäjään kytkeytyneiden teollisuuden määräasemien sekä rajanylityspaikkojen liikenteen erottuvan selkeinä loppumisina tai isoina junamäärien väheneminä alkuvuonna. Uutta tavarajunaliikennettä tuli kevään aikana puolestaan eniten mm. reiteille Hamina–Imatra ja Joutseno–Riihimäki.

Mari Schweighardt, Nurminen Logistics

Helmikuussa 2022 Aasian liikenne rautateitse Venäjän läpi Suomeen loppui Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia lähes kokonaan. Tavaraliikenteen asiakaskunnassa näkyy luottamuksen menettäminen Venäjään ja sen kautta kulkevien reittien välttäminen, vaikka raja olisikin auki. Kevään kuluessa Nurminen Logistics kehitti kokonaan uuden, Venäjän kiertävän reitin Kiinasta Kazakstanin, Azerbaidžanin, Georgian ja Romanian kautta edelleen Keski-Eurooppaan ja lopulta Itämeren yli Suomeen. Uudelle reitille on Nurmisen mukaan ollut kova kysyntä ja myös Euroopassa on nähtävissä kiinnostusta ostaa Aasian kuljetus suomalaiselta yritykseltä.

Antti Pursiainen, VR Transpoint

Helsinki–Pietari-henkilöliikenne päättyi keväällä sekä Venäjän rautatieyhtiön kanssa toteutettu Tolstoi-liikenne, joka ei jatkunut koronan jälkeen. Vielä vuonna 2021 kolmasosa VR:n tavaraliikenteen tonneista tuli Venäjän liikenteestä, joka oli pääosin tuontia ja transitoliikennettä Suomen kautta muihin maihin. Muutokset ovat tapahtuneet alkuvuoden aikana Pursiaisen mukaan nopeasti, ja ne ovat johtuneet sekä pakotteista, mutta myös asiakkaiden omaehtoisista valinnoista. VR:n kuljettama idän liikenne päättyy vuoden loppuun mennessä.

Samaan aikaan Venäjän liikenteen muutosten kanssa on kotimaan kysyntä noussut ja siihen pitää VR:llä pystyä vastaamaan. Kuljetuskapasiteettia tarvitaan vaunuina ja kuljettajina sekä raideinfran muodossa. Kapasiteetin kannalta on lisäksi tärkeää vaunujen tehokas kokonaiskierto. Samaan aikaan kysyntään vastaamisen kanssa VR:llä katsotaan myös uutta, muun muassa mahdollisia lauttajunayhteyksiä. ja trailerikuljetuksia Suomen sisällä liittyen CO2-päästöihin sekä kuljettajapulaan.

Pro Rautatien webinaarin päätti yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Petteri Portaankorvan päätössanat ja yhteenveto tilaisuuden annista. Pro Rautatie pyrkii tulevaisuudessakin olemaan ajan hermolla ja järjestää vastaavia tilaisuuksia, seuraavan vielä tänä syksynä. Portaankorva kannustaa yhdistyksen jäsenyydestä kiinnostuneita olemaan yhteydessä toiminnanjohtaja Atte Mantilaan, atte.mantila@prorautatie.fi tai p. 0400 858 170.