Pääkaupunkiseudulla on kaavoitettu runsaasti kerrostalojen rakentamista varten – kaupungit omistavat suurimman osan maasta

Kerrostalovarannon määrä on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

- Kaupungit ovat viime vuosina kaavoittaneet erityisesti kerrostalojen rakentamista varten. Kerrostalovarannon määrä onkin yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana pääkaupunkiseudulla. Eniten kerrostalovarannon määrä kasvoi vuoden 2021 aikana Espoossa, kertoo HSY:n paikkatietoasiantuntija Laura Lähteenmäki.

Viime vuonna voimaan tulleiden asemakaavojen myötä merkittäviä mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen on jatkossa Helsingissä Pitäjänmäessä, Espoossa Kilossa sekä Vantaalla Veromiehen alueella. Suurehkoja kerrostalovarantokeskittymiä sijaitsee edelleen myös Helsingissä Herttoniemessä ja Keski-Pasilassa, Espoossa Länsimetron varrella ja Otaniemessä sekä Vantaalla Kivistössä ja Myyrmäessä. Myös Kauniaisissa on käyttämätöntä kerrostalovarantoa keskustan alueella ja Turuntien varrella. Pientalovarantoa on eniten Espoossa.

Kaupungit kerrostalovarannon suurimmat maanomistajat

Pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Kuntasektorin omistusosuus rakentamattomilla tonteilla sijaitsevasta asumisen varannosta kuitenkin laski hieman vuoden 2021 kuluessa, ja rakennuttajayritysten ja sijoittajien osuus asemakaavavarannon omistuksesta kasvoi. Yksityishenkilöt ja perikunnat hallitsevat suurinta osaa pientalovarannosta.

Toimitilavarannon vuosittaiset muutokset pääkaupunkiseudulla ovat olleet viime vuosina suhteellisen vähäisiä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä kasvoi hieman vuoden 2021 kuluessa, ja sen määrä jakautuu melko tasaisesti pääkaupunkiseudun isojen kaupunkien kesken. Teollisuus- ja varastotilojen varantoa on eniten Vantaalla.

- Pääkaupunkiseudulla oli vuodenvaihteessa 2021–2022 yli kaksi kertaa enemmän toimitilavarantoa kuin asumisen varantoa. Noin puolet tästä sijaitsee tyhjillä tai lähes tyhjillä tonteilla, Lähteenmäki kertoo.

Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. Viimeisin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa vuodenvaihteessa 2021–2022.

Lisätietoja:

• Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2022 (pdf)
• Pääkaupunkiseudun tonttivarannon kehitys
• Voimassa olevien asemakaavojen varanto kortteleittain kartalla