Asuntomessujen tuoreimman Asumisen ihanteet -tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia vastaajista asuisi mieluiten pientalossa. Joidenkin tutkimusten mukaan prosenttiluku on jopa korkeampi. Silti kerrostaloja rakennetaan yhä enemmän, ja kaupungistuminen ohjaa rakentamista pois pientaloista. Missä on menty pieleen vai ovatko vastaajat väärässä? Koska pientalot ovat tunteita ja ristiriitojakin herättävä aihe, halusimme kuulla mitä asiantuntijoilla on sanottavaa.

Tulokset puhuvat puolestansa, kun työturvallisuus on osa perusarkea ja päivittäistä johtamista.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin kolmanneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä ja rakennuksessa käytettävät ikkunat ja ovet ovat merkittävä osa sitä. Vähähiilistä rakentamista voidaankin edistää vähähiilisten ikkunoiden ja ovien valmistamisella. Ikkunateollisuuden ympäristövaikutuksissa on kaksi ratkaisevaa raaka-ainetta: lasi ja alumiini, joihin löydetyt vähähiiliset ratkaisut pienentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä. Pihla Group teki arvovalinnan ja asetti vähähiilisen lasin standardiratkaisuksi avattavan ikkunan ulkopuitteeseen.

Ikkuna- ja ovivalmistaja Pihla Group Oy on ostanut enemmistön Artic-kaihdin Oy:stä, joka kuuluu Suomen johtaviin aurinkosuojatuotteiden valmistajiin. Artic-tuotemerkin alta löytyvät laadukkaat rullaverhot, markiisit, pystylamellit, sälekaihtimet ja automatisoidut aurinkosuojaverhot.

Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kokonaisenergiasta. Siksi energiatehokkaalla ikkunalla on rakentamisessa suuri merkitys.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla kaupungistumisen tieltä menetetyn metsäalueen hiilivarasto saataisiin säilytettyä myös rakennettavalla alueella.

Korona käynnisti asumistrendien muutoksen, jossa yhä useampi alkoi havitella muuttoa kaupungista maalle. Tuoreen tutkimuksen mukaan jo peräti 44 prosenttia suomalaisista haluaisi asua maalla. Tämä selviää Pihla Groupin laajasta asumisen trenditutkimuksesta, johon on haastateltu ihmisiä yhteensä viidestä eri maasta Pohjois-Euroopassa. Suomessa omakotitaloasumisesta haaveilevien määrä on perinteisestikin ollut suuri, joten on mahdollista, että pääkaupunkiseudulta tuttu ”Nurmijärvi-ilmiö” kiihtyy entisestään.

Kangasalan kaupungin väkiluku kipusi alkuvuonna uudelle tuhatluvulle, kun se ylitti 33 000 asukkaan rajan. Tilastokeskuksen 27.4.2023 julkaiseman väestön ennakkotilaston mukaan kangasalalaisia oli maaliskuun lopussa 33 047. Kangasalan väkiluku on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan väkiluvun lisäys vuosina 2000-2022 on vuositasolla liikkunut noin 0,5 - 2 prosentin tuntumassa. 20 000 asukkaan rajapyykki ylittyi vuonna 1985, 30 000 asukasta Kangasalla tilastoitiin vuonna 2012 ja 32 000 asukkaan raja rikkoutui vuonna 2020. Kangasala kasvaa osana Tampereen kaupunkiseutua, jonka kasvu on koko Suomen kärkeä. Tilastokeskuksen mukaan Tampereen ja sen kehyskuntien kasvu on ollut ennätyksellisen vahvaa vuosina 2021 ja 2022. - Kangasalan kasvu on ollut koko 2000-luvun nopeaa. Myös maan sisäisessä muuttovoitossa olemme valtakunnan kärkipäässä. Kangasalan kasvu ja kehitys perustuu hyvään sijaintiin erinomaista yhteistyötä tekevällä ja kasvavalla Tampereen kaupun

Vuosaaren Aurinkolahteen nousee uusi 6-kerroksinen asuinkerrostalo, johon valmistuu 40 asuinhuoneistoa. As Oy Helsingin Kahvipapu rakentuu Bertha Pauligin katu 2:een YIT Suomi Oy:n toimesta. Kohteen LVIS-urakat toteuttaa Assemblin Oy:n Talotekniikkaurakointi.

Asunto Oy Espoon Zeniitti on saanut toteutusvaiheen BREEAM-sertifikaatin arvosanalla ”Very Good”. Kyseessä on ensimmäinen asuinkerrostalo Suomessa, joka on sertifioitu BREEAM New Construction -ohjelmalla. Premico toimi kohteen rakennuttajana, edustaen Morgan Stanley Real Estate Investingia (MSREI). Kohteen urakoitsijana toimi Lujatalo.

Kerrostalovarannon määrä on ollut kasvussa pääkaupunkiseudulla viime vuosina, ja sen määrä kasvoi myös vuoden 2021 kuluessa. Asumisen varanto kokonaisuudessaan laski hieman. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta, joka tarkastelee pääkaupunkiseudun asemakaavavarantotilannetta viime vuodenvaihteessa.

As Oy Turun Linkkitornin Valo edustaa nykyaikaista ja ekologisten ratkaisujen kerrostalorakentamista. 96-asuntoa valmistuu kahdeksaan kerrokseen Turun Pääskyvuoreen, joka lämpenee maalämmöllä. Kohteen pääurakoitsijana toimii Lujatalo ja IVSA-urakoista vastaa Assemblin Oy.

Espoon Henttaalle nousee uusi 12-kerroksinen asuinkerrostalo, johon valmistuu 97 asuinhuoneistoa. As Oy Espoon Vanbronniitty rakentuu Ylismäenkuja 6:een YIT Suomi Oy:n toimesta. Kohteen LVIS-urakat toteuttaa Assemblin Oy:n Talotekniikkaurakointi.

Siuntio houkuttelee nyt paljon uusia asukkaita. Omakotitontteihin kohdistuu ennätyksellinen kiinnostus ja puolet aseman eteen valmistuvien asuntojen hakijoista asuvat muualla. Aseman välittömään läheisyyteen on kaavoitettu tontit parille kymmenelle kerrostalolle.

Koskelan asuntokortteli rakentuu Koskelaan Helsingin kantakaupungin pohjoisosaan. Korttelin rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotanto ATT ja pääurakoitsijana toimii YIT Suomi Oy. Assemblin Oy on valittu toteuttamaan korttelista 270 asunnon ja parkkihallin LVISA-urakat. Yhteensä kortteliin rakentuu 365 asuntoa kolmeen eri taloyhtiöön.

Rakentamisen määrä Suomessa kasvaa vuonna 2020. Kehitys on poikkeava muista suurista elinkeinosektoreista ja harvinaista myös kansainvälisesti. Pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinat ovat pysyneet vilkkaana kuluvana vuonna. Tällä on ollut keskeinen merkitys Suomen rakentamisen hyvälle kehitykselle. Ensi vuonna pääkaupunkiseudun rakentamisen ennakoidaan pysyvän ennallaan, vaikka koko Suomessa rakentaminen vähenee selvästi. Kiinteistökauppamarkkinoilla on näkyvissä pientä piristymistä. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti asunnot, yhteiskuntakiinteistöt, logistiikka ja prime-toimistot.

YLE:n 19.1.2020 julkaiseman uutisen mukaan hallitus haluaa vauhdittaa puurakentamista tarjoamalla uusia tukia puukerrostalojen tuotantoon. Ympäristöministeri Krista Mikkosen mukaan tuki kohdistuisi valtion tukemiin ARA-asuntoihin, joihin saisi puusta rakennettuna käynnistämisavustuksen 20 prosentilla korotettuna hallitusohjelmalinjauksen mukaisesti.

Hartela Oy rakentaa 43 uutta huoneistoa Valkeakosken keskustaan, Apianlahden rannan tuntumaan. Kohde valmistuu maaliskuussa 2018 ja asuntojen myynti on alkanut.

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla on nyt erityisesti pääkaupunkiseudulla erittäin vilkasta. Kiinteistökauppoja on koko maassa tehty jo yli viidellä miljardilla eurolla, joten ennen vuoden loppua ylitettäneen vuoden 2007 huippulukema 6,3 miljardia euroa. Kerrostalorakentaminen on nyt pääkaupunkiseudulla ennätysvauhdikasta, millä vastataan seudun asukasmäärän kasvuun. Asuntoportfoliot ovatkin kiinnostaneet sijoittajia tänä vuonna erityisesti. Asuntotarjonnan lisääntyminen alkaa osaltaan tasoittaa asiantuntijoiden arvioita vuokrien noususta kaikissa kasvukeskuksissa, etenkin suurten asuntojen kohdalla.

Helsingin Messukeskuksessa 9.-12.10. järjestettävä rakennus- ja talotekniikkatapahtuma FinnBuild on alan suurin tapahtuma Suomessa sekä näytteilleasettajien että ohjelman määrässä. Ohjelmissa näkyvät sekä korjaus- että uudisrakentamisen muuttuvat energiamääräykset. Lisäksi aiheina ovat mm. puurakentamisen kasvu ja harmaa talous. Myös suhdanteet ja tulevan ennakointi ovat agendalla. FinnBuild Highlights -julkistus puolestaan nostaa esiin läpileikkauksen uusista innovatiivisista ratkaisuista.