Metsänhoitotieteen professori Heli Peltola: Huoltovarmuuden turvaaminen ajaa ilmastotavoitteiden ohitse – Lisääntyneet hakkuut eivät yksin selitä metsien nielujen vähenemistä
Suomen ei tule sortua raakapuun tuonnissa ilmastosyistä viherpesuun
Itä-Suomen yliopistossa toimiva Peltola johti myös vuosina 2015-2021 Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa FORBIO hanketta, jonka tutkimuskohteena oli kestävä, hiilineutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous. Peltolan keskeisiä tutkimuskohteita ovat metsien hoidon vaikutukset metsien hiilensidontaan, kasvuun ja puuntuotantoon, ja metsätuhoriskien hallintaan sekä siihen, miten metsien hoitoa tulisi sopeuttaa muuttuvassa ilmastossa ja mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Peltola muistuttaa, että uudessa tilanteessa on korvattava aiemmin Venäjältä tapahtunut useiden miljoonien kuutiometrien raakapuun tuonti joko kotimaasta tai muualta Euroopasta saatavalla puulla.
-Ilmastomuutos on globaali haaste. Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa ilmastosyistä, ja tätä vähennystä kompensoitaisiin puun tuonnilla ulkomailta, se on viherpesua. Tuontipuun käytön lisääminen vähentää päästöoikeuksien ostotarvetta Suomessa, koska kotimaan metsien nielut olisivat suuremmat alhaisemmilla hakkuutasoilla. Toisaalta metsien lisähakkuiden aiheuttamat päästöt lisääntyvät vastaavasti muualla. Tuontipuun pitäisi olla myös yhtä kestävästi tuotettua muualla.
Hakkuiden lisääntyminen ei yksin selitä metsien hiilinielujen vähenemistä
Muiden taakanjakosektorien päästöt lisäävät paineita metsien hakkuiden vähentämiseen
Suomessa on pitkään tuudittauduttu Peltolan mukaan siihen ajatukseen, että maankäyttösektoriin kuuluvien metsien hiilinielut kompensoivat pitkälti muiden taakanjakosektoreiden päästöt.
- Alustavat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen tilastokeskuksen julkaisemat laskelmat metsien kasvun ja nielujen vähenemisestä pitävät sisällään paljon kysymysmerkkejä. Hakkuiden lisääntyminen ei yksin selitä metsien hiilinielujen romahtamista, vaan siihen vaikuttaa todennäköisesti myös laskentamenetelmissä tehdyt muutokset, arvioi Peltola.
Peltola muistuttaa, että jos muut taakanjakosektorit eivät kykene nopeasti vähentämään päästöjään, odotusarvo kohdistuu maankäyttösektoriin ja nielujen merkittävään kasvattamiseen metsissä.
– Muussa tapauksessa joudutaan hankkimaan päästöoikeuksia, jotta päästään tavoitteisiin hiilineutraalisuudesta. Nyt on kuitenkin syytä odottaa Suomen tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen lopullisia tuloksia maankäyttösektorin nielujen määrästä ennen lopullisten johtopäätösten vetämistä.
-Pääpaino ilmastonmuutoksen torjunnassa tulisi olla fossiilisten resurssien käytön nopeassa vähentämisessä, muistuttaa Peltola. Metsät ovat meillä näkyvästi keskustelussa siksi, että ne muodostavat meillä ainoan merkittävän hiiltä sitovan nielun. Maankäyttösektorilla tehtävien toimien varaan lasketaan paljon myös siksi, että muilla taakanjakosektoreilla tehtävät ratkaisut ovat haasteellisia ja voivat olla myös hyvin kalliita, eivätkä ne välttämättä toteudu riittävän nopeasti.
Metsänhoitorästien toteuttaminen lisää metsien elinvoimaa, kasvua ja nieluja
Uusiutuva puu korvaa fossiilisia resursseja
Metsien hiilinieluja voidaan Peltolan mukaan lisätä tehostamalla metsien hiilensidontaa ja kasvua erilaisilla metsänhoitotoimenpiteillä. – Metsien hyvä hoito edistää metsien hiilensidontaa ja kasvua sekä elinvoimaisuutta. Siksi nuorten metsien hoitorästit pitäisi saada purettua.
- Lannoitus on nopein ja kustannustehokkain tapa lisätä metsien kasvua ja hiilensidontaa. Toisaalta tämänhetkisillä lannoitteiden hinnoilla ja saatavuusongelmilla on sen käytön lisäämisessä haasteita. Jalostetun siemenen ja taimimateriaalin käytöllä metsänuudistamisessa voidaan saada 10-30 prosentin kasvun lisäys, mutta jalostushyödyt realisoituvat hitaasti.
-Lyhyellä aikavälillä pitäisi pystyä yhtä aikaa sekä turvaamaan metsäteollisuuden puuhuolto että lisäämään metsävaroja ja sen kautta myös metsien hiilinieluja. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä noin 104 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pitkällä aikavälillä Suomen metsävarojen ja hiilinielujen kasvattaminen nykyisestä edellyttäisi sitä, että vuotuinen runkopuun hakkuumäärä olisi noin 70 miljoonan kuutiometrin paikkeilla.
Peltolan johtamassa FORBIO hankkeessa tehtyjen laskelmien mukaan tämä antaisi paremmat mahdollisuudet edistää metsien monimuotoisuutta ja turvata metsien virkistyskäyttöä verrattuna korkeampiin hakkuumääriin. - Lisähaasteita Suomen metsien talouskäyttöön tuo myös paine lisätä metsien suojelun pinta-alaa merkittävästi.
-Samaan aikaan kun siirrymme pois fossiilisten resurssien käytöstä, on niitä korvattava uusiutuvilla. Pitkällä tähtäimellä esimerkiksi puurakentamisella ja puupohjaisilla uusilla tekstiilituotteilla voi olla suuri merkitys fossiilisten resurssien korvaajana. Meidän pitää mahdollisimman paljon pyrkiä korvaamaan puun käytöllä fossiilisia resursseja, koska puu on uusiutuva luonnonvara.
Metsänkasvatusmenetelmiä ei tule kategorisoida
Nuorten metsien hoitamattomuus ja metsien kuusettuminen on iso haaste tulevaisuudessa
-Metsänhoitotöiden rästien seurauksena nuorten metsien riukuuntumisen ja kasvukunnon alenemisen ohella ongelmaksi muodostuu metsien kuusettuminen. Ilmaston lämpeneminen lisää kirjanpainajatuhoja kuusimetsissä. Se lisää myös kuusella juurikääpätuhoa, joka lahottaa sekä puun juuristoa että rungon tyveä. Ilmaston lämmetessä roudattoman ajan lisääntyminen lisää tuulituhoja eritoten pintajuurisella kuusella, muistuttaa Peltola.
Peltolan mukaan Suomessa ei pitäisi tehdä kategorista eroa eri metsänkasvatusmenetelmien välille.
-Me tarvitsemme sekä jaksolliseen kasvatukseen perustuvaa metsänhoitoa, jossa metsän eri kehitysvaiheet erottuvat selvästi, että jatkuvaa kasvatusta poiminta- ja pienaukkohakkuineen.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmien käyttö on tällä hetkellä vielä melko vähäistä. Se on käyttökelpoinen esimerkiksi virkistysalueilla ja lähimetsissä, missä on metsä hyvä pitää peitteisenä, sekä sellaisissa metsissä, joissa metsä uudistuu hyvin luontaisesti. Metsänkasvatusmenetelmän valinta on syytä tehdä kohteen soveltuvuuden ja metsänomistajan tavoitteiden perusteella.
-Jatkuva kasvatus voi olla metsänomistajille kannattavampi vaihtoehto, kun sillä voidaan välttää metsän uudistamis- ja taimikonhoitokulut sille soveltuvilla kohteilla. Jos se epäonnistuu, seuraavassa hakkuussa voidaan palata metsän jaksolliseen kasvatukseen ja tehdä tarvittavat metsän uudistamistoimet. Jatkuvan kasvatuksen käytön suurin haaste on, lähteekö metsä uudistumaan luontaisesti ilman maanmuokkausta ja metsänviljelyä.
Metsien jatkuvan kasvatuksen lisäämiseen liittyy Peltolan mukaan myös muita haasteita. - Usein ajatellaan, että jatkuva kasvatus on ylivertainen metsien monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Toisaalta lahopuun määrä on yksi tärkeä monimuotoisuuden indikaattori. Jatkuvassa kasvatuksessa lahopuun jättämistä hakkuissa metsään ei tällä hetkellä edellytetä samalla tavalla kuin jaksollisessa metsänkasvatuksessa metsän uudistamisen yhteydessä. Nythän vain avohakkuiden yhteydessä on jätettävä säästöpuita, mutta sitä tulisi tehdä myös muissa hakkuissa, kuten jatkuvan kasvatuksen hakkuissa, lahopuujatkumon turvaamiseksi.
-Tällä hetkellä käydään paljon keskustelua myös sekä metsien suojelupinta-alan että talousmetsien luonnonhoitotoimien lisäämistarpeista ja mahdollisista keinoista niiden toteuttamiseksi sekä edelleen niiden vaikutuksista metsäteollisuuden puuhuoltoon Suomessa.
Kiivas keskustelu eri metsänkasvatustapojen paremmuudesta on Peltolan mukaan hyvä esimerkki Suomen metsäkeskustelun valitettavasta polarisaatiosta. - Keskustelussa korostuu usein hyvin kapea näkökulma, riippumatta henkilön taustasta. Toisaalta sekä päätöksenteon tueksi käytännön metsätaloudessa että erilaisten strategioiden laadinnan ja politiikan toimien tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista osaamista ja tietopohjaa, jotta eri toimijoilla on käytössä riittävä osaaminen päätöksenteon tukena.
-Suomen laaja jokamiehen oikeus voi olla myös osin yksi syy siihen, että jopa yksityismetsät koetaan sekä metsien monimuotoisuus- että ilmastokeskustelussa kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi. Ne koetaan minun ja meidän metsiksemme, joiden käsittelyyn olisi jokaisella oikeus ottaa kantaa ja vaikuttaa, vaikka yksityismetsänomistajuudella on vahva omaisuuden suoja.
Peltola nostaa esille myös kaupunki- ja infrarakentamisessa syntyvän metsäkadon Suomessa. - Lähiöiden lähimetsien väheneminen yhdyskuntarakentamisen tieltä sekä rata- ja tieliikenneinfran lisärakentaminen aiheuttavat merkittävää metsäkatoa. Tähän asti esillä ollut peltojen raivaaminen ei ole ainoa, mikä metsäkatoa aiheuttaa Suomessa.
Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli Peltola, heli.peltola@uef.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli
Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Metsäasiantuntijain Stefan Borgman: Vihamielinen metsäkeskustelu heikentänyt alan työhyvinvointia15.1.2025 07:10:00 EET | Artikkeli
Metsäalan Asiantuntijat ry:n puheenjohtajan Stefan Borgmanin mielestä vihamielinen ja syyllistävä metsäkeskustelu on heikentänyt merkittävästi metsäalan ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia. –Kun metsäkeskustelussa nostetaan esiin epäkohtia, virheitä ja syyllisiä, se vaikuttaa alan ammattilaisten motivaatioon tehdä töitä metsien, metsänomistajien ja Suomen talouden hyväksi. – Valtamedioiden rooli ja dominointi metsäasioiden käsittelyssä herättävät kysymyksiä, sillä ympäristöasioiden tarkastelu on monesti suppeaa ja jättää taloudellisen sekä sosiaalisen kestävyyden näkökulmat huomioimatta. Metsätalouden parissa työskentelevien työpanoksesta ja jaksamisesta on kiinni, missä kunnossa Suomen metsät ovat. Borgman viittaa YTT Juhani Wiion valtamedioiden metsäuutisointia koskevaan selvitykseen, jonka mukaan metsiä käsitellään ensi sijassa ilmastopolitiikan, luontokadon ja hiilinielujen kautta. – Haastateltavina esiintyvät useammin ympäristöjärjestöjen, Ilmasto- ja Luontopaneelien edus
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme