Vanhemman ja vauvan tunneyhteyden tukeminen parantaa keskosvauvan aivoverkostojen kehitystä
Helsingin ja Columbian yliopistojen yhteistutkimuksessa selvitettiin, miten keskoslapsen aivojen kehitys muuttuu, jos tehohoidossa olevan vauvan vanhempia ohjataan luomaan hyvä tunneyhteys lapseensa.
Columbian yliopiston professorit Martha Welch ja Michael Myers olivat jo aiemmin havainneet, että keskoslapsen myöhempää neurokognitiivista kehitystä voidaan parantaa huomattavasti tukemalla äidin ja lapsen varhaista syvää tunneyhteyttä ja vuorovaikutusta.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa mitattiin keskosten tehohoidossa hoidettujen lasten aivoverkostojen toimintaa. Kaikki vauvat saivat normaalia keskoshoitoa, mutta osalle perheistä annettiin lisäksi tukea lapsen ja vanhemman välisen yhteyden vahvistamiseksi.
Tulosten perusteella uusi hoito paransi vauvan aivojen toimintaa niin paljon, että keskoslasten aivoverkkojen toiminta muistutti normaalisti laskettuna aikana syntyneiden verrokkilasten aivoverkkoja.
– Keskosvauvojen teho-osastolla tapahtuva hoito on parantunut valtavasti, mutta aivojen kehityksen tukeminen on edelleen maailmanlaajuinen haaste. Hoitoinnovaatioiden rinnalle tarvitaan parempia menetelmiä mittaamaan sitä, miten uudet hoidot vaikuttavat suoraan kehittyvän lapsen aivoissa, tutkimusta johtanut professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kertoo.
Uudet, hoidon tuloksia mittaavat menetelmät kehittävät keskoshoitoa
– Kehittämämme uudet aivotoiminnan analyysimenetelmät auttoivat mittaamaan sitä, miten uusi hoito vaikuttaa vauvan aivoverkostojen kehitykseen. Lisätukea saaneilla keskosilla aivot kehittyivät lähemmäksi täysiaikaisia verrokkeja. Ja mikä tärkeintä, havaitsimme että nämä muutokset liittyivät myös parempaan myöhempään neurokognitiiviseen kehitykseen, lasten aivoverkostoja analysoinut väitöskirjatutkija Pauliina Yrjölä kertoo.
– Nyt tehty tutkimus osoittaa myös, miten tärkeää on yhdistää pitkäjänteinen tekninen kehitystyö innovatiiviseen kliinisten hoitojen kehitykseen. Helsingissä on tehty kahden vuosikymmenen ajan uraauurtavaa kehitystyötä vauvojen aivotoiminnan arvioinnissa, kun taas New Yorkissa on tehty poikkeuksellisen kiinnostavaa ei-lääkkeellistä keskosten hoitotutkimusta. Tulokset avaavat paljon näkymiä sekä aivotutkimuksen että kliinisen hoidon saralla, toteaa menetelmän teknisestä kehityksestä vastannut tohtori Anton Tokariev.
Viime vuosina useissa tutkimuksissa on tuotu keskosvauvan teho-osastohoitoon erilaisia ympäristöä “rikastavia” aistiärsykkeitä (nk. environmental enrichment) kuten musiikkia, hierontaa tai ihokontaktia. Nyt tehty uusi tutkimus korostaa vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen merkitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että vanhemman ja lapsen tunneyhteyden tukeminen voi vaikuttaa lapsen kehitykseen ja jopa lapsen aivojen toiminnalliseen rakentumiseen.
– Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet löydökset ovat erityisen kiinnostavia myös siksi, että tämänlainen hoidon parantaminen on täysin tasa-arvoista ja kaikkien saavutettavissa, riippumatta terveydenhuollon tai yksittäisen potilaan resursseista, professori Vanhatalo huomauttaa lopuksi.
Alkuperäinen artikkeli: Pauliina Yrjölä, Michael M. Myers, Martha G. Welch, Nathan J. Stevenson, Anton Tokariev, Sampsa Vanhatalo. Facilitating early parent-infant emotional connection improves cortical networks in preterm infants. Science Translational Medicine. 14, eabq4786 (2022). DOI: 10.1126/scitranslmed.abq4786.
Lisätietoja
Sampsa Vanhatalo, professori, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, Uusi lastensairaala, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
sampsa.vanhatalo@helsinki.fi
p. 050 528 6119
Pauliina Yrjölä, DI, väitöskirjatutkija, erikoistuva sairaalafyysikko, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
pauliina.yrjola@helsinki.fi
p. 040 0478 695
Anton Tokariev, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto ja BABA tutkimuskeskus, HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
anton.tokariev@helsinki.fi
p. 045 8788184 (aikavyöhyke Suomi -7 tuntia)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Metsien hiilinieluja ja -varastoja voidaan kasvattaa alhaisin kustannuksin28.8.2024 11:54:23 EEST | Tiedote
Tuoreessa Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkimuksessa etsittiin edullisimpia tapoja kasvattaa metsien hiilinieluja. Tutkijat arvioivat kuinka suurilla kustannuksilla nielujen lisäys on toteutettavissa viivästyttämällä harvennuksia ja pidentämällä kiertoaikoja.
Urheilevien lasten selän rasitusmurtumien varhainen toteaminen ja hoito parantavat ennustetta ja selän toimintakykyä21.8.2024 12:14:11 EEST | Tiedote
Lasten selän rasitusmurtumien varhainen toteaminen ja liikunnan tauottaminen 4 kuukauden ajaksi mahdollistavat murtumien paranemisen. Valtaosa tutkituista lapsista pystyi palaamaan liikuntaharrastuksensa pariin.
Mustien aukkojen säteily sai selityksen20.8.2024 11:25:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat onnistuivat siinä, mitä on yritetty jo 70-luvulta lähtien: selittämään mustien aukkojen synnyttämän röntgensäteilyn. Säteily syntyy magneettikenttien kaoottisten liikkeiden ja turbulentin plasmakaasun yhteisvaikutuksesta.
Metsäkato aiheuttaa Afrikan vuoristosademetsissä enemmän lämpenemistä kuin ilmastonmuutos19.8.2024 10:29:11 EEST | Tiedote
Metsäkato on lämmittänyt ilmastoa ja nostanut pilvipeitettä ylemmäs maanpinnasta Afrikan vuoristosademetsissä. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtuneen metsäkadon aiheuttamat muutokset ovat kaksi kertaa voimakkaampia kuin ilmastonmuutoksesta johtuvat vastaavat muutokset.
Imatinibi-lääkitys ei vähentänytkään kuolleisuutta sairaalahoidetuilla koronapotilailla – professori miettii jo seuraavaa pandemiaa16.8.2024 12:51:15 EEST | Tiedote
Tuoreesta Solidarity Finland -tutkimusryhmän tutkimuksesta selviää, että imatinibi-lääkitys ei vähentänyt kuolleisuutta sairaalahoidetuilla COVID-19-potilailla, toisin kuin aiemmin on esitetty. Lisäksi tutkimus osoittaa, että long covid -tyyppiset oireet ovat sairaalahoitoisilla potilailla yleisiä vielä vuoden kuluttua sairastumisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme