Uutta tietoa pölyttäjien tilasta ja seurannasta sekä niiden tuottamista hyödyistä

Suomen ympäristökeskuksen Pölyttäjien kannankehitys, seuranta ja hyönteispölytyksen taloudellinen arvo Suomessa -hankkeen (PÖLYHYÖTY) loppuraportti täydentää merkittävästi tietämystä maamme pölyttäjien tilasta ja pölytyspalvelun maataloudelle tuomasta taloudellisesta hyödystä.

Hankkeen tuloksia käytettiin viime keväänä valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian sekä sen taustaselvityksen pohjatietoina. Hanke on tuottanut monenlaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Suomessa ei havaittu pölyttäjien laajamittaista vähenemistä

Pölyttäjäryhmien kannanmuutoksia selvitettiin kokoamalla havaintoja pölyttäjien esiintymisestä viimeisen sadan vuoden aikana. Mesipistiäisten, kukkakärpästen ja sarvijäärien osalta tuotettiin tietoa noin 300 lajin esiintyvyyden muutoksista. Muutokset ovat olleet keskimäärin melko vähäisiä tarkastellusta aikajänteestä riippumatta. Kaikissa ryhmissä valtaosa lajeista pysyi esiintymiseltään vakaana, ja harvinaistuneita sekä yleistyneitä lajeja oli jokseenkin yhtä paljon.

”Taantumista havaittiin enemmän pohjoisilla pölyttäjälajeilla, kun taas monet eteläiset lajit ovat yleistyneet”, toteaa tutkija Susu Rytteri.

Valtaosaa uhanalaisien lajien kannankehitystä ei pystytty arvioimaan, sillä niistä on tehty liian vähän havaintoja.

Pölyttäjien yksilörunsauden muutoksista ei ole kattavaa tietoa päivä- ja yöperhosia lukuun ottamatta. Päivä- ja yöperhosten seurantojen perusteella niiden keskimääräinen runsaus on lievästi vähentynyt viimeisten 20–30 vuoden aikana. Kokonaisuutena eri pölyttäjäryhmistä saadut tulokset viittaavat siihen, että Suomessa ei ole tapahtunut laajamittaista pölyttäjien vähenemistä 2000-luvulla, kuten Keski-Euroopassa.

Pilotoinnista hyvä pohja pysyvälle kimalaisseurannalle

Hankkeessa testattiin kansalaishavainnointiin perustuvaa kimalaisseurantaa. Tämä onnistui yli odotusten, sillä seurantaan saatiin jo aloitusvuotena 70 havaintopaikkaa. Seurannan menetelmä osoittautui kohtalaisen helpoksi omaksua vähäisilläkin pohjatiedoilla. Havaintoja on voinut kirjata myös lajitasoa karkeammin määritettynä – joko lajiryhmän tasolla, vai tarvittaessa vain yleensä kimalaisena. Näin kynnys seurantaan osallistumiseen pysyi riittävän matalana. Suomessa on kaikkiaan 37 kimalaislajia.

Hyvin alkanutta pilotointia jatkettiin erillisrahoituksella vuosina 2021 ja 2022. Jatkossa kimalaisseuranta pyritään vakauttamaan säännölliseksi toiminnaksi, jolla on riittävä perusrahoitus. Tulokset on raportoitu vuosittain hankkeen verkkosivulta löytyvissä vuosiraporteissa.

”Kimalaisten havainnointi on kiinnostanut kansalaisia paljon enemmän kuin aiemmat, jo pitkään toimineet pölyttäjäseurannat. Olisi todella sääli, jos hyvin alkanut seuranta ei saa jatkoa”, toteaa tutkija Janne Heliölä.

Hyönteispölytyksellä merkittävä arvo maataloudelle

Hyönteispölytyksen taloudellisen arvon laskelman pohjaksi koottiin tiedot hyönteispölytystä tarvitsevista viljelykasveista Suomessa, niiden viljelyalojen kehityksestä sekä pölytyksen tuomasta satohyödystä eri viljelykasveilla. Yhdistämällä nämä tiedot viljelykasvien tuottajahintoihin laskettiin arvio eri viljelykasvien hyönteispölytyksen rahallisesta arvosta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjen kenttäkokeiden ansiosta pölytyksen arvo pystyttiin laskemaan nyt aiempaa luotettavammin.

Tulokset osoittivat, että pölyttäjät tuottavat vuosittain maamme maataloudelle noin 50 miljoonaa euroa taloudellista lisäarvoa.

”Peltokasveista pölyttäjien tuottama lisäarvo on viime vuosina ollut suurin rypsillä, härkäpavulla sekä kuminalla ja puutarhakasveista mansikalla, vadelmalla ja omenalla”, tiivistää erikoistutkija Mikko Kuussaari.

Luonnonpölyttäjät vastaavat yli puolesta viljelykasvien pölytyksestä. Myös tarhamehiläisen merkitys on suuri, sillä mehiläispesiä voidaan sijoittaa esimerkiksi rypsipellon laitaan tai kaupalliseen omenapuutarhaan.

• Hankkeen loppuraportti > Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2022

Lisätietoja

Tutkija Susu Rytteri (pölyttäjien esiintyvyyden muutokset), p. 029 5252 259, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Janne Heliölä (kimalaisseurannan pilotointi), p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Mikko Kuussaari (hyönteispölytyksen taloudellinen arvo), p. 040 5256 249, etunimi.sukunimi@syke.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkit PÖLYHYÖTY-hankkeen tuloksiin

• PÖLYHYÖTY-hankkeen verkkosivulta löytyy mm. kimalaisseurannan vuosiraportit sekä erillisen Hyönteiskadon laajuus -hankkeen loppuraportti.

Linkit kansalliseen pölyttäjästrategiaan

• Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma
• Pölyttäjien tila Suomessa – kansallista pölyttäjästrategiaa tukeva taustaselvitys
• PÖLYKOORDI-hanke jalkauttaa pölyttäjästrategian tavoitteita toiminnaksi.